Äidit ovat elämämme tärkeimpiä ihmisiä. Niin ovat myös isät. Niin myös minulle ovat vanhempani olleet minulle niin tärkeitä ihmisiä.

Niin monet ovat kertoneet, minkälainen Leena on opettajana, rehtorina, esimiehenä ja johtajana. Minä haluan ottaa hänestä esiin vielä yhden näkökulman. Leena on myös äiti ja vanhempi lapsilleen. Leena on äiti alakouluikäiselle ja yläkouluikäiselle. Leenalla on siis myös suora yhteys koulumaailmaan lastensa kautta.

Tunnen Leenan työni kautta, sillä olen matemaattisten aineiden opettajana espoolaisessa lukiossa. En siis ole Leenan perhe tuttu, mutta olen tavannut Leenan lapset ja vieraillut heidän kodissaan. Leenalla on lämmin suhde poikiinsa ja he ovat hänelle merkityksellisiä ja rakkaita poikia.

Leenalle on tärkeää olla tasapuolinen ja tasa-arvoinen. Leena tukee tasapuolisesti monia eri oppiaineita. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää! Taide- ja taitoaineet ovat hänelle rakkaita: Leena on itse harrastanut aktiivisesti musiikkia ja urheilua. Kielet ja äidinkieli ovat lähellä hänen sydäntään. Matemaattiset aineet tulivat tutuksi hänen työssään Teknologiateollisuudessa. Myös muut reaaliaineet hänelle tärkeitä.

Myös tasa-arvoinen ja tasapuolinen Suomi on Leenalle tärkeä arvo. Hänellä on juuret Pohjanmaalla, on itse on kotoisin Kainuusta ja asuu nykyään Espoossa. Hän on työskennellyt Ylöjärvellä opetuspäällikkönä. Eli Leenalla on ruohonjuuritasolla kokemusta eri puolilta Suomea.

Huomenna äänestetään uudesta OAJ:n puheenjohtajasta. Toivon lämpimästi, että Leena valitaan OAJ:n puheenjohtajaksi.

Anu Penttilä

kahden lapsen äiti

Kemian opettaja Otaniemen lukio, Espoo (opettajana Helsingin Normaalilyseossa keväällä 2022)

Kemian jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa

MAOL-Espoon pj.

MAOL:n hallituksen jäsen, kilpailutoimikunnan pj.

Vuoden 2021 matemaattisten aineiden opettaja

Eipä aikaakaan, kun löysin itseni Leenan alaisuudesta. Sain itse huomata Leenan aikaansaavaksi ja aktiiviseksi esimieheksi, joka oli läsnä sekä oppilaiden että opettajien arjessa. Sen lisäksi Leena keskitti tarmonsa arjen asioiden muuttamiseksi sellaiselle tolalle, että ne edistivät työyhteisön hyvinvointia. Leena ei kuitenkaan uudistanut asioita vain uudistamisen vuoksi, vaan kaikille raikkaille muutoksille löytyi aina perustelu arjen sujuvuudesta.

Siinä, missä moni muu näkee ongelman, Leena näkee mahdollisuuden hoitaa asiat kuntoon. Leenan dynaamisuus, pelkäämätön asenne ja kyky tarttua toimeen tilanteessa kuin tilanteessa olisivat upeita ominaisuuksia OAJ:n puheenjohtajalle. Tämän lisäksi Leenan pitkä koulupolku riviopettajasta koulutuspolitiikan huipulle hakee vertaistaan. Hänellä on näkemyksiä ja kokemuksia monelta kantilta ja valmiit verkostot yhteistyön tekemiselle. Leenan puheenjohtajuus olisi meidän etumme.

Haluan siteerata tähän kahta henkilöä. Toinen on Leenan ja minun yhteinen kollega, joka lausui näin: ”Leenalla on taito nähdä samaan aikaan lähelle ja kauas”.

Toinen on Adolf Ehrnrooth: ”Joukkoja johdetaan edestä”.

Johanna Loukomies

S2-opettaja, Kannelmäen peruskoulu

Hanna-Mari Kujala on kasvatusalan moniosaaja, joka on työskennellyt varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, alkuopetuksessa, päiväkodin johtajana, perusopetuksen- ja sivistystoimen suunnittelijana yli 20vuotta kunta-alalla ja ollut opiskeluajoista alkaen OAJ:n jäsen. Nyt  Hanna-Mari Kujala toimii yrittäjänä taiteen perusopetusta antavan musiikkikoulun rehtorina, Rytmirekkapedagogina sekä tapahtuma-alan ammattilaisena ja kiertää ristiin rastiin Suomea kouluissa, oppilaitoksissa, yksiköissä sekä tapahtumissa ilahduttamassa toimijoita, erilaiset oppijat keskiössä samalla kouluttaen ja innostaen henkilökuntaa. Kohtaamisen voima, musiikki vuorovaikutuksen välineenä. Leenan kanssa Hanna-Mari on joskus myös nähty hikoilemassa koripallokentällä.

Ensimmäinen muistikuvani Leenasta on Opsia etsimässä -blogin kautta jo kauan ennen kuin tapasimme. Luin blogia säännöllisesti viimeisen perusopetuksen OPS-prosessin ollessa käynnissä ja opin sitä kautta paljon uudesta opetussuunnitelmasta. Eniten kuitenkin pidin Leenan innostuneesta ja positiivisesta lähestymistavasta opetussuunnitelmauudistukseen. Varsinaisesti tutustuimme keväällä 2018, kun pääsin tekemään Leenan kanssa yhteistyötä koulutusvientiprojektissa ja reissasimme välillä vähän jännittyneissäkin tunnelmissa Palestiinassa kouluttamassa opettajia ja rehtoreita. 

Miksi sitten juuri Leena olisi OAJ:lle erinomainen uusi puheenjohtaja? Laajan kokemuksen lisäksi Leenan ehdottomia vahvuuksia ovat huolellinen valmistautuminen, oman osaamisen jatkuva kehittäminen, verkostoituminen sekä keskustelutaidot ja kuunteleminen.

Kokemuksensa ansiosta, Leena osaa ajatella asioita koulutusjärjestelmän eri tasojen näkökulmasta, mutta muistaa kuitenkin ennen kaikkea sen, minkälaista on tehdä työtä koulussa, opettajana ja rehtorina.

Leenan kanssa voi olla varma, että kotiläksyt on tehty. Asiat hoidetaan laadukkaasti valmistautuen ja perehtyen, mikä mielestäni kertoo paitsi kovasta vaatimustasosta omaan tekemiseen, myös kunnioituksesta muita ihmisiä tai osapuolia kohtaan.

Leena on esimerkki elinikäisestä oppijasta ja siitä, miten itseään määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti kehittämällä osaamista kertyy ja sitä pääsee hyödyntämään mitä monipuolisimmissa rooleissa. Leena on myös mielestäni mestari siinä että ”sen lauluja laulat kenen leipää syöt”. Hän osaa vaihtaa näkökulmaa tarpeen mukaan, paneutuu kulloiseenkin tehtäväänsä ja antaa sen käyttöön osaamisensa ja energiansa.

Leenalla on myös taito kuunnella, rohkeutta laittaa itsensä likoon ja kärsivällisyyttä keskustella arvostavasti ja asiaan keskittyen, tilanteessa kuin tilanteessa. Näitä ominaisuuksia OAJ:n tuleva puheenjohtaja tulee varmasti tarvitsemaan!

Anna Helenius

Luokanopettaja, 

opetusalan kouluttaja ja koulutussuunnittelija

Työskennellessäni koulunkäyntiavustajana rehtorimme Elias Rissanen tapasi istua seuraani. Saatoin tehdä opehuoneessa vaikkapa materiaalia, kun Elias istui viereeni, tarttui värikyniin ja saksiin kanssani ja alkoi puhua koulustaan. Miten Leena näet meillä tämän? Miten tekisit tämän? Hän oli jatkuvasti kiinnostunut ymmärtämään työyhteisöään paremmin ja paremmin. Tämän halusin ottaa mukaani työuralleni. Sekä sen, että jokainen työntekijä, asemastaan riippumatta, on merkittävä koululle. Kuka tahansa saattaa jollekin lapselle olla se merkittävä aikuinen.

Kun valmistuin, siirryin Itä-Helsinkiin Kallahden peruskouluun. Rinnakkaisluokan opeksi sattui Christina Tolvanen, joka ehkä toisena koulupäivänäni tuli sanomaan, että Leena, olen odottanut kaltaistasi työparia vuosia. Nyt lähdetään tekemään yhdessä. Nuorena opettajana sain konkarin rinnalleni, joka opetti askeleet yhteisopettajuuteen. Hän opetti minulle, mitä on olla opettaja. Ja kantoi varmasti monen raskaan ajan yli. Samoin hän opetti minulle, mitä tarkoittaa, kun opetussuunnitelma ohjaa opettajan työtä. Siitä tuli rakas oppi koko opetusalan uralleni. Ja ehdottomasti kannatan mentorointia, olen pari vuotta toiminut Suomen Mentorien hallituksessakin, minulla on itselläni nytkin mentori ja mentoroin erästä opetusjohtamista opiskelevaa opettajaa.

Kun jäin eka kertaa äitiyslomalle, kouluni apulaisrehtori Jane Majanen tuli katsomaan minua ja vauvaa. Hän sanoi minulle, että kun he olivat syksyllä aloittaneet koulun ilman minua, hän huomasi, millainen merkitys minulla oli koulun toiminnassa ollut. Sinusta pitäisi tulla rehtori, hän sanoi. Tiedän, että menetän hyvän opettajan, mutta sinun paikkasi on rehtorina. Ja siitä se sitten lähti. Ensin opetushallinnon tutkinto, sitten JET, henkilöstöjohtamisen sivuaine ja lopulta tähän mennessä yhteensä seitsemän johtamisen tutkintoa. Mutta suurin oppi on kuitenkin ollut, että toivon, että jokainen esihenkilö ottaa vastuuta alaistensa urista. Että kertoo heille, miten näkee työntekijänsä, mihin uskoo, että henkilöllä olisi mahdollisuuksia. Se oli minulle tärkeä oppi mukaani.

Tullessani rehtoriksi minulle muodostui taas tärkeä mentorointisuhde. Kokenut rehtori Kari Töyrylä otti meidät, minut ja pari muuta nuorta rehtoria, huomaansa ja tapasimme porukalla kuukausittain. Kari oli aina valmis oppimaan lisää meiltä, mutta samaan aikaan ohjasi meitä lempeästi ja jämäkästi kohti rehtorin uria. Se oli tärkeää. Tärkeäksi muodostui myös yksi kollegasuhde siitä porukasta, rehtori Mirja Pere oli pitkään sparrauskumppani, jonka kanssa rehtorin työtä pohdittiin. Oppini tästä ehkä oli se tapa, jolla Kari asennoitui meidän ohjaamiseemme. Että mentori usein saa myös itse paljon mentoroinnista. Ja Kari taisi jatkaa mentorointiamme vielä sen jälkeenkin, kun itse ohjelma päättyi. Se kertoo kyllä hänestä ihmisenä. 

Yksittäisistä ihmisistä muodostuu yhteisö. Roihuvuoren ala-asteen henkilökunta muodostaa aivan erityisen yhteisön ja saan olla onnekas, kun olen saanut johtaa sitä palasen matkaa. Tämän yhteisön erityisen voiman tietää jokainen, joka on joskus saanut siellä hetken tehdä töitä. Tänä keväänä, kun tarvitsin apua puheenjohtajavaalissa, hyppäsivät muutamat Roihikan työntekijät remmiin. He tulivat vaalitilaisuuteen ja kertoivat valtuutetuille, millainen ihminen ja johtaja minä olen. Kymmenen vuotta sen jälkeen, kun lähdin siitä koulusta. Mutta se koulu opetti minulle valtavasti. Ja se joukko, muuttuneenakin, edelleen minulle valtavan rakas.

Tullessani opetuspäälliköksi valmisteltiin uutta opetussuunnitelmaa. Aloitin pitämään Opsia etsimässä -blogia, joka oli minulle tapa reflektoida sitä muutosta, joka ilmassa oli. Blogista tuli suosittu, verkostot kasvoivat huimasti, mutta tärkeimmäksi ehkä nousi se, että sain seurata Irmeli Halista OPS-työn johdossa. Silloin minusta tuntui, että Irmelillä oli maailman ihmeellisin työ. Että hän sai johtaa opetussuunnitelman laadintaa. Mutta reppuun tarttuivat myös ne Irmelin monet viisaat sanat ja ymmärrys siitä, miksi opetusta järjestetään. Ne ovat kulkeneet mukana kaikki nämä vuodet, kuten myös rakkaus opetussuunnitelmaan ja sen kanssa työskentelyyn. Ylöjärven vuosilta tärkeinä henkilöinä mieleen ovat jääneet myös kaupungin rehtorit sekä OPS-agentit, jotka opettivat minulle paljon siitä potentiaalista, joka opetushenkilöstöllä on. Siitä, miten osaava ja hyvinvoiva opetushenkilöstö toden totta on opetuksen laadun ylläpitäjä ja kehittämisen voimavara. Heitä vaivaan pohdinnoilla usein edelleenkin. Noilta ajoilta näihin päiviin tärkeänä ihmisenä on kulkenut myös silloinen Pirkkalan opetuspäällikkö Ville Raatikainen. Villen kanssa olimme alueen ainoat opetuspäälliköt ja siksi sparrasimme toisiamme jatkuvasti. Sellaista työparia kunnan tasolla todella kaipasi, sillä opetusjohdossa olet lopultakin aika yksin. Kollega löytyykin helpommin kuntarajan toiselta puolelta. Siksi myös erilaiset rehtori- ja sivistysjohtoverkostot ovat todella tärkeitä.

Siirtyessäni valtakunnan tasolle Kuntaliittoon elämä ja työ muuttui aika lailla. Tärkeää oli yhteinen perusopetuksen tavoitteiden sparrailu silloisen Vanhempainliiton toiminnanjohtajan Ulla Siimeksen ja OAJ:n Nina Lahtisen kanssa. Heidän kanssaan työskennellessä huomasi hyvin, miten taustajärjestö ja tavoitteet voivat olla erit, mutta silti voidaan löytää yhteisiä tärkeitä teemoja eteenpäin vietäväksi. Tätä haluaisin yhteiskunnassa edistää.

Samaan aikaan tutustui myös ehkä parhaaseen puheenjohtajaan, johon olen koskaan törmännyt. Olli-Pekka Heinonen tullessaan Opetushallituksen pääjohtajaksi toi aivan uudenlaisen käsityksen siitä, millainen on hyvä puheenjohtaja. Tapa, jolla hän johti puhetta kokouksissa, piti yllä siltoja asioiden välillä ja lopussa kokosi keskustelun yhteen, oli ilmiömäinen. Ihailen valtavasti hänen tapaansa tehdä työtä.

Teknologiateollisuudessa työskentelyni aikana olen saanut tutustua paremmin kahteen nyt jo emeritusprofessoriin, joiden ajattelulla ja tavalla puhua ajatuksistaan on ollut minuun suuri vaikutus. Professorit Jouni Välijärvi ja Erno Lehtinen. Sitä ymmärrystä koulusta ja oppimisesta kun voisi pullottaa!

Näiden ihmisten lisäksi uran varrella on tullut vastaan satoja merkityksellisiä ihmisiä. Ja satoja lienee vielä edessä, kun uraa on toinen mokoma vielä edessäkin. Mutta nämä ovat erityisiä ihmisiä, joilta olen vuosien varrella pakannut eväitä ammatilliseen eväsreppuun. Ja niistä eväistä olen tänä päivänä valtavan kiitollinen. Kiitos.

Leena rehtorina huomio hienosti oppilaat ja kuunteli henkilökuntaa. Hän loi kouluun loistavan ilmapiirin ja oli aktiivinen, koulun arkeen ja opetukseen osallistuva rehtori. Hän oli lähellä oppilailta ja jalkautui luokkiin. Leena on esimerkillään inspiroinut minua ja muita. Hän luo mahdollisuuksia. 

Leena kirjoitti Opettaja -lehdessä (7.4.2022): Olen strategisesti orientoitunut esihenkilö, jolla on taito saada oma tiimi loistamaan. Tämän voin allekirjoittaa täysin. Leena tekee mahdottomaltakin tuntuvista asioista mahdollisia omalla rautaisella esimerkillään ja idearikkaudellaan. Hän johtaa ilolla, taidolla ja määrätietoisuudella. 

Leenalla on todella laaja työkokemus eri osa-alueilta opetusalalta. Leena on toiminut luokanopettajana, rehtorina, opetuspäällikkönä, Kuntaliitossa opetuksen erityisasiantuntijana ja viimeisempänä Leena työskentelee Teknologiateollisuudessa johtajana. On hyvä, että tulevalla OAJ:n puheenjohtajalla on valmiiksi laaja kokemus kouluista sekä kuntapuolen työstä sekä työntekijän että esihenkilön ja hallinnon tehtävistä. 

Leena on visionääri, sanavalmis ja vahva johtaja. Hän tekee monet asiat ennen kuin muut vasta niitä miettivät. OAJ

tarvitsee aikaansaavan ja vahvan johtajan, joka tietää mitä opettajan työ on parhaimmillaan ja etenkin mitä haasteita

opettajat kohtaavat työssään. Toivon, että opettajan työn arvostus paranee niin palkkauksen kuin yhteiskunnallisen

keskustelun myötä. Toivon myös, että kentän ääntä kuunnellaan enemmän uudistuksia tehtäessä.

 Jätetään jälki. Tarjotaan jatkossakin parasta opetusta ja kasvatusta lapsille ja nuorille. Tämä onnistuu, kun meistä

opettajistakin pidetään huolta ja meidän asioita ajetaan. Siihen Leena on oikea ihminen: välittävä, asiantunteva,

määrätietoinen ja sanavalmis johtaja.

Piia Rötkin

Luokanopettaja

Töölön ala-aste

Olen toiminut yli 20 vuoden ajan koulumaailmassa eri tehtävissä. Olen ollut  OAJ:n valtuutettu ja lisäksi useita vuosia muissa järjestötehtävissä piiri- ja paikallistasolla. Koko pitkän opetusalan urani aikana kentällä on esiintynyt tyytymättömyyttä asioihin, joihin oman ammattijärjestömme pitäisi voida vaikuttaa. Siksi olen itsekin aikoinaan käärinyt hihani ja yrittänyt vaikuttaa asioihin.

Nyt, noin 20 vuotta myöhemmin, monien henkilöiden ahkerankin edunvalvontatyön jälkeen, on pakko todeta, että ongelmat ovat osin edelleenkin samoja. – Herääkin kysymys: Miksi OAJ ei ole onnistunut vaikuttamistyössään poistamaan näitä ongelmia? Viittaan esim. opettajien veto- ja pitovoimatekijöihin kuten määräaikaisten kesäajan palkkaan, opetuksettoman ajan lisääntyneisiin tehtäviin, ylipäätään koko opetusalan lisääntyneisiin tehtäviin, myös meillä rehtoreilla. 

Oma näkemykseni on, että OAJ ei ole uudistanut riittävästi toimintatapojaan, päätöksentekoaan, johtajuuttaan ja/tai organisaatiotaan. Tänä päivänä tarvitaan perinteisten vaikuttamiskeinojen lisäksi ketterää organisaatiota ja nykyaikaista, osallistavaa johtamista sekä laajaa opetuskentän tuntemusta ja verkostoja, jotta asioihin voi aidosti vaikuttaa. Jäsenistö haluaa jäsenmaksulleen vastinetta ja sitä varten koko OAJ:n ”koneisto” on olemassa. Siihen tehtävään OAJ:n tulisi ensisijaisesti keskittyä! 

Leena Pöntynen on henkilö, jota OAJ nyt tarvitsee. Hän tulee järjestön ulkopuolelta raikkaine ajatuksineen ja järjestön vanhoista toimintatavoista vapaana. Hän on mielestäni paras puheenjohtajaehdokas vahvalla osaamisellaan ja johtamistaidoillaan, laajoilla verkostoillaan ja ennen kaikkea uudenlaisilla jäsenistön kuulemis- ja vaikuttamistavoillaan. 

Leenan fokus on edunvalvonnassa, johon hänellä osaamista. Jos jotain osaamista täytyy hankkia lisää, sen Leena ottaa epäilemättä haltuun. Tiedän, että Leenan johtamassa OAJ:ssä jäsenistöä kuultaiisin ja kuunneltaisiin ja saisimme vastinetta jäsenmaksullemme. OAJ loisi Leenan johdolla nahkansa näyttäen jatkossa voimansa nykyaikaisena edunvalvontajärjestönä. Leena on mielestäni ainoa ehdokas, joka kykenee uudistamaan järjestömme sellaiseksi, mitä nykyaikainen työelämä, edunvalvonta ja neuvottelukulttuuri vaativat.

Leenan kanssa työskennelleenä uskallan väittää, ettei eteen tule asiaa, jota hän ei osaa ratkaista. ”Aina on yksi keino, eikä sekään ole viimeinen” olisikin Leenalle sopiva motto!

Hyvät OAJ:n valtuutetut! Olkaa rohkeita ja äänestäkää viisaasti puheenjohtajavaalissa. Leenan johdolla teille on takuulla luvassa ikimuistoinen valtuustokausi ja saatte aikaiseksi asioita, joista voitte viedä ilosanomaa alueillenne ja äänestäjillenne. Leenan johdolla me kaikki oaj:läiset voimme olla ylpeitä omasta edunvalvontajärjestöstämme.

Satu Lahtinen
Rehtori ja yrittäjä sekä
entinen OAJ:n valtuutettu ja varakansanedustaja

Olen tutustunut Leenaan sinä syksynä, kun minusta tuli opettaja. Leena oli rehtorina koulussa, jossa aloitin opettajan työt. Silloin Leena oli kannustava ja helposti lähestyttävä esihenkilö. Uutena opettajana arvostin näitä ominaisuuksia kovasti. Leenalla oli aina aikaa ja tahtoa kohdata niin opettajat, oppilaat kuin huoltajat ja yhteistyötahojen edustajat kuunnellen ja kunnioittavasti sekä toisen näkemyksistä aidosti kiinnostuneena. Minulle muodostui kuva Leenasta rehtorina, joka oli hyvin perillä siitä, mitä koulussa milloinkin tapahtuu, mutta ihan erityisesti myös siitä, mihin suuntaan koulua, koulutusta ja koko opetuksen kenttää viedään pienillä yksittäisillä ja päivittäisillä arjen valinnoilla. Muistan Leenan rehtorina, joka oli jatkuvasti valmis käärimään hihansa ja ryhtymään työhön. Hän ei ollut missään nimessä sellainen pöydän takana viihtyvä ideanikkari, vaan nimenomaan kädet savessa, tai pianon koskettimilla tyyppinen esihenkilö. Koulun arjessa tai pedagogisissa ratkaisuissa vastaan ei tullut niin suurta, eikä toisaalta myöskään niin pientä ongelmaa, johon ei olisi yhdessä pohtien löytynyt sopivaa vastausta tai uutta näkökulmaa.

Leenalla on tarkat silmät nähdä asioita, jotka toimivat sekä tunnistaa niitä, joihin tarvitaan muutosta. Hänellä on intoa ja tahtoa ottaa asioista selvää perusteellisesti ennen päätöksentekoa. Lisäksi hänellä on kyky ohjata muutokset niin, että muutoksen tuulissa keikkuvat toteuttajat pysyvät koko prosessin ajan tietoisina suunnasta, jota kohti kuljetaan sekä määränpäästä, johon muutos johtaa. Suurtenkin muutosten keskellä koulun arki pyörii ja toimii.

Muistan Leenan innostuksen koulun työtä ohjaaviin asiakirjoihin. Leenan ohjeilla mitään asiakirjaa, koulun OPSista, toimintasuunnitelmasta ja -kertomuksesta yksittäisen oppilaan pedagogiseen asiakirjaan ei laadittu siksi, koska niin vain täytyy tehdä. Leenan kanssa opin sen, että sekä oppilaiden pedagogiset asiakirjat että koulun toimintaa ohjaavat asiakirjat tulee laatia niin, että ne ovat konkreettisesti sekä päivittäisen toiminnan että myös työn arvioinnin apuvälineitä. Kun tavoitteet kirjataan selvästi ja konkreettisesti, on niiden arvioiminen helppoa. Samalla tulee näkyväksi kaikki työ ja työn suunta sekä esimerkiksi kaikki se monenlainen tuki, jota yksittäinen oppilas saa päivittäin omassa luokassaan. Opiskellessani erityisopettajaksi olen saanut edelleen vahvistusta siihen, että opin tässä Leenalta jo urani alussa suuren viisauden siemenen.

Tiemme ovat törmänneet työn merkeissä myöhemminkin. Leena oli sparraamassa ideoita Kestävän kehityksen kouluttajat -kokonaisuudessa. Tämä on myös ominaista Leenalle. Hän näkee hyvän aikeen ja idean ja osaa hienovaraisesti tuuppia sitä vähän eteenpäin ja ideoida paremmaksi tai oikeaan suuntaan kehittymään. 

Leena on ihminen, joka jää mieleen. Hänen ympärilleen kerääntyy luonnostaan ihmisiä. Hänen seurassaan on samaan aikaan rentoa ja sopivasti jotain meneillään. Leena on aidon kiinnostunut ihmisistä ympärillään heidän statukseensa tai kokemustaustaansa katsomatta tai ehkä juuri niiden vuoksi ja niitä arvostaen. Juuri siksi Leena on #munpj.

Sami Suomela

KM, luokanopettaja, rehtori

Toiminnanjohtaja, Nuori Yrittäjyys ry

Esihenkilönä Leena oli juuri sellainen kuin ajattelinkin - laajasti ajatteleva, innostava ja innostunut. Hän sai todella paljon aikaan ja kehitti jatkuvasti opetuspalveluita. Leenalla on sammumaton palo oppimiseen, opettamiseen ja kehittämiseen. En ole tavannut ketään muuta, jolla on aina niin paljon ideoita ja joka todella haluaa puhua kaikissa tilanteissa uusista ideoista ja visioida tulevaisuutta. Muistan eräätkin seminaarien ja koulutusmatkojen aamupalat ja paluumatkat bussissa, jolloin Leena on hehkunut innostuksesta ja herättänyt keskustelua milloin mistäkin häntä askarruttavasta asiasta. Kehittäminen tarkoittaa Leenan tapauksessa tarkoituksenmukaista, mm. opettajien työtä helpottavaa ja järkevöittävää työtä. Hän on valmis uudistamaan toimintatapoja siten, että jotain jätetään poiskin eikä aina tuoda vain lisää vanhan päälle. Mikäli jokin ei toimi, etsitään vaihtoehtoja.

Leenan siirryttyä opetuspäällikön tehtävistä muualle olemme pitäneet satunnaisen säännöllisesti yhteyttä. Olemme tehneet yhteistyötä edelleen ammatillisesti, sillä hän on Teknologiateollisuudessa työskennellessään tehnyt merkittävää ja vaikuttavaa työtä tukemalla STEM-aineiden kehittämistä ja arvon nousua. Leena onkin ihminen, joka ei tyydy siihen, että on ongelmia. Hän miettii, mikä niihin olisi ratkaisu ja varmistaa, että asiat todella kehittyvät ja muuttuvat. Tämän kaiken hän tekee vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Hän on todella hyvä sparraaja ja mikäli vastapuoli on halukas, tulee yhteistyöstä varmasti antoisaa, innostavaa ja eteenpäin vievää.

Mielenkiinnolla olen seurannut, miten hän on tehtävissään edelleen kylvänyt sitä samaa innostusta oppimisen ja opettamisen kehittämiseen. Leena keskustelee aktiivisesti somen eri sivustoilla ja tuo esille laaja-alaista näkemystään ja ideoitaan, jotka usein ovat aikaansa edellä. Hän uskaltaa myös haastaa keskustelua tehden sen kuitenkin aina siten, ettei se loukkaa toisen näkemystä. Jos hän ei tiedä jostain asiasta, hän kerää tietoa laajalta joukolta ihmisiä kysellen näkemyksiä ja kokemuksia. Jokin häntä inspiroiva kommentti saattaa johtaa kävelylenkille, jossa asiaa pureskellaan.

Näkemykseni mukaan OAJ tarvitsee vetäjäkseen ihmistä, joka osaa ajatella laaja-alaisesti ja uudella tavalla. Leena veisi OAJ:ta vastakkainasettelun ajasta yhteisen ja uudenlaisen näkemyksen hakemisen aikaan. Hän on valmis keskusteluun, mielipiteiden ja kokemusten kuunteluun sekä laittamaan itsensä tinkimättömästi likoon. Kaikkien etu on hyvinvoiva opetusalan ammattilainen, on hän missä tehtävässä hyvänsä. Kuulen OAJ:n jäsenten usein jopa pilkkaavan OAJ:tä, koska he kokevat, ettei ongelmia ole saatu ratkottua riittävästi.  Leenan laaja kokemus erilaisista tehtävistä on harjaannuttanut ottamaan huomioon erilaisia näkökulmia ja uskon vahvasti, että hänen johdollaan ongelmiin löytyisi ratkaisuja. Leenan johdolla OAJ:n olisi mahdollista kasvattaa profiiliaan siten, että sitä kunnioittaisivat sekä työnantajan, koulutuspolitiikan että oman jäsenistön edustajat.  

Merja Lehtonen

Opetuspäällikkö

Kangasalan kaupunki