Koulutuspoliittisia kirjoituksiani

Olen aina kirjoittanut varsin paljon työssäni. Kuntaliitossa ja Teknologiateollisuudessa se on kuulunut osaksi työtehtävääni, mutta sitä ennen kirjoitin aikanaan suosittua blogia "Opsia etsimässä" opetussuunnitelmaprosessin eri vaiheista vapaa-ajallani. Kokoan tekstejä kampanjan aikana temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Muistutan, että kukin teksti kuvastaa aina sitä näkökulmaa, jota kulloisestakin työtehtävästäni nähden tulee katsoa. On hyvä huomioida, että kirjoitukset liittyvät myös vahvasti aina kulloiseenkin kontekstiin ja tilanteeseen.

 

 

Koulutuksen rahoituksesta: Hankehumpasta vahvaan perusrahoitukseen

 

Koulutuksen rahoitus on taas huulilla, käyhän istuva hallituksemme pian viimeistä kehysriihtään ja nyt päästään oikein toden teolla pohtimaan, millaisia koulutuksellisia arvoja istuva hallitus ajaa. Pöydällä on esimerkiksi Suomen Akatemian rahat tutkimukseen ja koulutukseen, pohdinnassa on ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaukseen liittyvän hankerahoituksen vakinaistaminen yleiskatteelliseksi rahoitukseksi. Parlamentaarinen työ on tuonut pöydälle TKI-päätökset (Tutkimus-, Kehittämis- ja Innovaatiotoiminta) laajasta, pysyvästä verovähennyksestä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan pitkäjänteistä rahoituksesta kohti BKT 4% tavoitetta. Miten Ukrainan tilanne avaa pussin suuta? Kukaan ei vielä tiedä.

 

Tuleepa riihestä ja sitä seuraavasta eduskuntavaalikampanjoinnista mitä tahansa, olemme tilanteessa, jossa koko 2000-luvun ajan koulutus on kärsinyt riittämättömästä rahoituksesta. Samalla rahalla on pitänyt tehdä enemmän, paremmin, tehokkaammin. Perusrahoitukset ei riitä koulutuksen todellisiin kustannuksiin. Asiaa on paikattu hankerahoituksella toisensa perään, sillä koska koulutuksen perusrahoitus on yleiskatteellista, eikä sitä voida korvamerkitä tiettyyn asiaan, on korvamerkintä tehty hankerahoituksin. Karvin selvitys Valtiontalouden säästöjen vaikutuksista sivistyksellisiin oikeuksiin nosti esille, että eri kunnat ovat pystyneet vastaamaan valtiontalouden säästöihin eri tavoin ja tämä vaikuttaa koulutuksen rahoitukseen merkittävästi eri puolilla Suomea. Tämä haastaa suomalaista koulutuksellista tasa-arvoa.

 

Hankerahoitus tarkoittaa aina hallintoa ja byrokratiaa, se tarkoittaa aina moninkertaista työtä. Ja kun rahoitus lopulta tavoittaa kohteensa, siitä on usein vain luuranko jäljellä. Opettajille tämä tarkoittaa myös pätkätyösuhteita, suunnitelmallisuuden puutetta, usein palkkausta vain koulupäivien ajaksi. Kouluvuoden erilaisuus verrattuna budjettivuoteen tuo myös haasteita opettajien työsuhteiden ja koulun arjen näkökulmasta, kun rahoitus loppuu kesken lukuvuoden. Usein hankerahoitukset tarkoittavat myös työtehtäviä, joita ei ole tarkoitettu opetusvelvollisuustyöajalla korvattavan. Monella alalla vaikkapa ammatillisessa koulutuksessa nämä pulmat ovat aiheuttaneet myös ammattilaisten siirtymistä muihin tehtäviin.

 

Olen ollut näistä asioista huolissani vuosia. Kokoan tähän myös tähän joitakin aiheeseen liittyviä kirjoituksiani vuosien varrelta. 

 

Perusopetuksen rahoituksesta olen kirjoittanut kollegani kanssa Kuntaliitossa vuonna 2017: Miksi Oy Suomi Ab hylkäsi menestystuotteensa? | Kuntaliitto.fi

 

Opetusryhmien pienentämisrahoituksesta olen kirjoittanut Ylöjärven opetuspäällikkönä vuonna 2015 Uusi tapa ajatella asiaa - Opsia etsimässä - Vuodatus.net –

 

Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin jäädyttämisestä vuonna 2020 Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Blogissa esitetty vaikuttamistavoite on viime syksynä täyttynyt. Kone- ja tuotantotekniikka on siirretty kustannusryhmään 3. 

Ammatillisen koulutuksen laatu luvattiin turvata – Tehty rahoituksen muutos ei edistä työllisyysvaikutuksia | Teknologiateollisuus