Hyvää uutta vuotta! Joulun aikana somessa keskusteltiin jälleen kouluvuoden jaksotuksesta työ- ja loma-aikoihin. Monen moista järjestelyä tuntui kunnissa olevan. Keskustelussa oli koulun aloitusaika, syysloma - tai sen olemattomuus- ja joululoman pituus. Huomenna sitten jo hätäisimmät palaavat lomiltaan. Ja joululoman aloitus vaihteli jopa 5 päivää eri kunnissa!

Kunnathan saavat itsenäisesti päättää koulujen työ- ja loma-ajat. Tampereen kaupunkiseudulla teimme pari vuotta takaperin suuren huoltajakyselyn näistä asioista ja sen perusteella sorvasimme koko kaupunkiseudulle yhteiset ajat pariksi seuraavaksi vuodeksi. Huoltajien mieleen oli kokonaisen viikon syysloma ja pitkä joululoma ja sen perustella oltiin valmiita tulemaan kouluun elokuussa hieman aiemmin. Viikon 22 lauantaina päättäminenhän on laissa naulattu, eli sitä emme voineet muuttaa. Olimme kuitenkin iloisia siitä, että vuosien mietinnän jälkeen ainakin yhdeksän kuntaa lähiseuduilla toimi samoin. Mutta tämä kirjoittelu Facebookissa sai minut jälleen miettimään, miten itse järjestäisin kouluvuoden, jos minulla olisi kaikki mahti taivaassa ja maan päällä.

Haluaisin nostaa keskusteluun kolmen lukukauden kouluvuoden. Ainakin meidän perheelle sopisi kernaasti, jos kevät pätkäistäisiin kahtia. Minun lukuvuoteni menisi jotenkin näin:

Koulu aloitettaisiin syyskuun alussa, kuten monissa muissakin maissa. Elokuu tuntuu nykyisin parhaalta lomailukuukaudelta ja jatkaisin mieluusti lastenkin lomaa elokuun ajan. Kun vuosi aloitettaisiin vähän myöhemmin, syyslomaan varmaan riittäisikin vaikka vain pitkä viikonloppu. Kokonaan en sitä pois napsaisisi, omatkin isovanhemmat ovat molemmat kaukana pohjoisessa, joten jos mummolassa haluaa syyslukukaudella käydä, tekisin sen mieluusti pitkänä viikonloppuna. Ja tämä ratkaisu ei olisi niin hankala myöskään pienten oppilaiden vanhemmille, ei sentään kaikkia lomia pitäisi käyttää tähänkin koulun lomaan.

Joululoman pitäisin pitkänä. 2,5 viikon breikki koulutyöstä tuntuu oikein passelilta ainakin meillä kotona, kyllä nyt jo odotetaan kouluun paluutakin. Talviloman paikasta ei taideta olla edes keskusteltu, mutta entä jos se loma rytmittyisikin pääsiäisen yhteyteen, jommalle kummalle puolelle, siitä riippuen, onko pääsiäinen varhain vain myöhään kyseisenä vuonna. Siitä saisi helposti mukava 12 päivän breikin keskelle kevättä. Ja samalla hahmottuisi kolmas lukukausi hienosti. Jaksojärjestelmässä tämä tietysti menee jotenkin toisella lailla, mutta juttelin juuri joulun alla muutaman (yläkoulun) rehtorin kanssa: Tarvitaanko nykyisen kaltaisia jaksojärjestelmiä johonkin? Sen varmaan voisi taivutella muihinkin ratkaisuihin.

Kevätlukukauden venyttäisin juhannukseen saakka.Toukokuun loppu ja kesäkuun alku ovat mitä parhaimpia aikoja retkeilyyn ja ulkona oppimiseen sekä liikkumiseen. Hyödyntäisin näitä kelejä ehdottomasti. Siis käytännössä kesäloman pituus pysyisi aivan samana kuin nykyisinkin oppilailla. 

En ole laskenut, miten koulupäivien määrä esittämässäni mallissa menisi, mutta en usko, että se kovasti heittäisi vaaditusta päiväluvusta. Itse kuitenkin kaipaisin vuoteen opettajille lisää suunnitteluaikaa. Kun valtakunnallisesti keskusteltiin lomien lyhentämisestä 8 päivällä, voisi tämän saman sijoittaa opettajillekin suunnitteluajaksi. Tässä ehdotelmassani sijoittelisin sen varmaan jotenkin niin että opettajat palaisivat vajaa viikkoa ennen oppilaita ja oikeastaan olisi loistavaa, jos pitkin vuotta oppilailla olisi vaikka jokaisessa jaksossa jokin pitkä viikonloppu, jolloin opettajat voisivat suunnitella ja arvioida työskentelyä. Päiväkodeissahan tällaisia päiviä onkin olemassa pitkin vuotta. Näin opettajat voisivat käyttää tätä suunnitteluaikaansa pitkin vuotta esimerkiksi pedagogisten asiakirjojen valmisteluun ja muuhun sellaiseen työhön, jota nyt tehdään koulupäivien päälle. Saisipa näin lisää mahdollisuuksia myös pitkäkestoiseen yhteisopettajuuden suunnitteluun. Päivän parin verran arviointiaikaa toki tarvittaisiin myös lukukauden päättyessä, mutta senkinhän voisi mahdollistaa.

Tällaisia ajatuksia minä nostaisin keskusteluun kouluvuodesta keskusteltaessa. Mitä tuumaatte? Tästä ajatelmasta voisi vaikka uusi perusopetuksen valtakunnallinen johtoryhmäkin ottaa koppia. Jotain uutta voisi tehdä! Koulupäivän jaksottaminen, se onkin sitten ihan eri tarina. Tsemppiä kevätlukukauden haasteisiin!