Lienee tullut jo monenkin opetusalan ammattilaisen mieleen, että tuntuu siltä, etteivät Opetushallitus ja Opetusministeriön päätöksenteko kohtaa pitkällä suorallakaan. Räikein esimerkki juuri nyt siitä taitaa olla lukion tuntijakokeskustelu. Mutta eipä ole ongelmaton peruskoulunkaan tuntijako! Huhut kertovat, että valtakunnallisen tuntijaon ongelmat tiedettiin jo päätettäessä, mutta nyt ne alkavat vähä vähältä valjeta myös kuntien opetustoimien päätöksiä valmisteleville virkamiehille.

Olen varonut ottamasta kantaa minkään yksittäisen oppiaineen tuntimääriin tai sijoittumiseen. En itse pidä sitä kokonaisuuden kannalta merkittävänä, vaikka tiedostankin yksittäisten ammattiryhmien huolen: pätevien opettajien löytymisen johonkin aineeseen, opettajien tuntikertymien pienemisen tai lukujärjestystekniset ongelmat, jos emme osaa samalla uudistaa lukujärjestystekniikkaamme esim. vastaparien löytymisessä. Itse nostaisinkin kysymykseksi olennaisen: Entäs oppilas?

Jos uuteen tuntijakoon siirryttäisiin kertarysäyksellä, kuten alun perin esitettiin, jäisi kolmella ikäryhmällä perusopetuksen minimituntimäärä täyttymättä (olettaen, että nyt mennään minimituntimäärällä). Nämä ikäryhmät olisivat nykyisiä 4., 5. ja 6. luokkalaisia. Sarkomaa esitti tästä välikysymyksen ja opetusministeri Kiurun vastaus oli siirtymäaika. Tämä siirtymäaika ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, sillä nykyiset 4. ja 5. luokkalaiset jäisivät edelleen ilman 222 vuosiviikkotunnin kokonaiskertymää. Miten tämä ratkaistaisiin, siihen kukaan ei ole vastannut. Kunnat varmaan hoksaavat tämän kysymyksen yksi kerrallaan. Silloin vastaus saattaa olla, että valtakunnallisesti päätetään, että kunnat itse maksavat ne tunnit, jotka oppilailla jäävät puuttumaan. Keskikokeisessakin kunnassa tämä tarkoittaa satojen tuhansien määrärahojen lisäämistä.

Ja jos valtakunnallisesti päätettäisiinkin näin, niin pitäisikö jokaisen oppiaineen kertymien täsmätä vai vain kokonaismäärän? Jokaisen oppiaineen täsmääminen maksaisi verrattomasti lisää. Ja kumpaan niiden pitäisi täsmätä, uuteen vai vanhaan tuntikertymään?

Meillä yritetään valmistella seuduliseen päätöksentekoon yhteistä tuntijakoa, mutta ennen kuin tuntijako on hyväksytty jokaisessa kunnassa, lienee matkalla vielä monta muttaa ja entä jossia. Samaan aikaan budjettiriihessä jo periaatepäätöksenä tehty kolmen vuosiviikkotunnin lisäys on edelleen täytäntöönpanoltaan jäissä, ja kuulemani mukaan yhteisen tahtotilan löytyminen on vielä kovastikin hakusessa. Mutta nämäkään tunnit eivät ratkaise noita mainitsemiani ongelmia oppilaan kannalta. Kai heitäkin jonkun pitää prosessissa miettiä?

Oppilaiden tuntikertymät, jos uuteen tuntijakoon siirrytään kertarytinällä. Vanhana tuntijakona käytetty Ylöjärven nykyistä tuntijakoa.

  nyk.1.lk nyk.2.lk nyk.3lk nyk.4lk nyk.5lk nyk.6.lk nyk.7.lk
2008             19
2009           19 19
2010         19 19 23
2011       19 19 23 23
2012     19 19 23 23 24
2013   19 19 23 23 24 24
2014 19 19 23 23 24 24 30
2015 19 23 23 24 24 30 30
2016 22 24 25 25 29 29 30
2017 24 25 25 29 29 30  
2018 25 25 29 29 30    
2019 25 29 29 30      
2020 29 29 30        
2021 29 30          
2022 30            
               
Yht. 222 223 222 221 220 221

222

Tuntijako, jos uuteen tuntijakoon siirrytään vuosiluokka kerrallaan (pohjana Ylöjärven tuntijako)

  nyk.1.lk nyk.2.lk nyk.3lk nyk.4lk nyk.5lk nyk.6.lk nyk.7.lk
2008             19
2009           19 19
2010         19 19 23
2011       19 19 23 23
2012     19 19 23 23 24
2013   19 19 23 23 24 24
2014 19 19 23 23 24 24 30
2015 19 23 23 24 24 30 30
2016 22 24 25 25 29 30 30
2017 24 25 25 29 29 30  
2018 25 25 29 29 30    
2019 25 29 29 30      
2020 29 29 30        
2021 29 30          
2022 30            
               
Yht. 222 223 222 221 220 222 222