Lienee tullut jo monenkin opetusalan ammattilaisen mieleen, että tuntuu siltä, etteivät Opetushallitus ja Opetusministeriön päätöksenteko kohtaa pitkällä suorallakaan. Räikein esimerkki juuri nyt siitä taitaa olla lukion tuntijakokeskustelu. Mutta eipä ole ongelmaton peruskoulunkaan tuntijako! Huhut kertovat, että valtakunnallisen tuntijaon ongelmat tiedettiin jo päätettäessä, mutta nyt ne alkavat vähä vähältä valjeta myös kuntien opetustoimien päätöksiä valmisteleville virkamiehille.

Olen varonut ottamasta kantaa minkään yksittäisen oppiaineen tuntimääriin tai sijoittumiseen. En itse pidä sitä kokonaisuuden kannalta merkittävänä, vaikka tiedostankin yksittäisten ammattiryhmien huolen: pätevien opettajien löytymisen johonkin aineeseen, opettajien tuntikertymien pienemisen tai lukujärjestystekniset ongelmat, jos emme osaa samalla uudistaa lukujärjestystekniikkaamme esim. vastaparien löytymisessä. Itse nostaisinkin kysymykseksi olennaisen: Entäs oppilas?

Jos uuteen tuntijakoon siirryttäisiin kertarysäyksellä, kuten alun perin esitettiin, jäisi kolmella ikäryhmällä perusopetuksen minimituntimäärä täyttymättä (olettaen, että nyt mennään minimituntimäärällä). Nämä ikäryhmät olisivat nykyisiä 4., 5. ja 6. luokkalaisia. Sarkomaa esitti tästä välikysymyksen ja opetusministeri Kiurun vastaus oli siirtymäaika. Tämä siirtymäaika ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, sillä nykyiset 4. ja 5. luokkalaiset jäisivät edelleen ilman 222 vuosiviikkotunnin kokonaiskertymää. Miten tämä ratkaistaisiin, siihen kukaan ei ole vastannut. Kunnat varmaan hoksaavat tämän kysymyksen yksi kerrallaan. Silloin vastaus saattaa olla, että valtakunnallisesti päätetään, että kunnat itse maksavat ne tunnit, jotka oppilailla jäävät puuttumaan. Keskikokeisessakin kunnassa tämä tarkoittaa satojen tuhansien määrärahojen lisäämistä.

Ja jos valtakunnallisesti päätettäisiinkin näin, niin pitäisikö jokaisen oppiaineen kertymien täsmätä vai vain kokonaismäärän? Jokaisen oppiaineen täsmääminen maksaisi verrattomasti lisää. Ja kumpaan niiden pitäisi täsmätä, uuteen vai vanhaan tuntikertymään?

Meillä yritetään valmistella seuduliseen päätöksentekoon yhteistä tuntijakoa, mutta ennen kuin tuntijako on hyväksytty jokaisessa kunnassa, lienee matkalla vielä monta muttaa ja entä jossia. Samaan aikaan budjettiriihessä jo periaatepäätöksenä tehty kolmen vuosiviikkotunnin lisäys on edelleen täytäntöönpanoltaan jäissä, ja kuulemani mukaan yhteisen tahtotilan löytyminen on vielä kovastikin hakusessa. Mutta nämäkään tunnit eivät ratkaise noita mainitsemiani ongelmia oppilaan kannalta. Kai heitäkin jonkun pitää prosessissa miettiä?

Oppilaiden tuntikertymät, jos uuteen tuntijakoon siirrytään kertarytinällä. Vanhana tuntijakona käytetty Ylöjärven nykyistä tuntijakoa.

Tuntijako, jos uuteen tuntijakoon siirrytään vuosiluokka kerrallaan (pohjana Ylöjärven tuntijako)