Olen kirjoitellut teille viime vuonna ainakin pariin kertaan opiskelijahuollon lainsäädännön käyttöönottamisesta. Kirjoituksiin pääset helpoiten käsiksi oikealla olevista avainsanoista. Kun lukuvuosi on takana, on aika arvoida sitä, miten laki saatiin käyttöön Ylöjärvellä.
Lainlaatija oli selvästi pitänyt erityisen tärkeänä sitä, että oppilashuollon toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Sitä varten lakiin oli kirjattu myös oppilashuollon ohjausryhmä, jonka tehtäväksi tämä annettiin. Aloitetaan siis siitä.
Meillä perustettiin tätä tarkoitusta varten uusi ryhmä. Meillä oli ollut olemassa ns. Nootti -ryhmä, joka perustui nuorisolainsäädäntöön, mutta koimme tarpeelliseksi uuden ryhmän perustamisen, sillä näimme lakien tehtävänantojen poikkeavan toisistaan. Toimintakauden aikana arvioimme näiden ryhmien rinnakkaisuutta ja päällekkäisyyttä ja teimme yhteisen tehtävänjaon ryhmille. Olennaista on, että rakenteessamme oppilashuollon ohjausryhmä, opetuspäällikkö puheenjohtajana, on päällikkötason ryhmä, jolla on ohjausvaikutusta ja suora yhteys resurssien arviomiseen, suunnitteluun ja jakamiseen.
Kirjasimme oppilashuoltosuunnitelmaamme, että ryhmä nimetään aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja sen toimintaa arvioidaan kesäkuun Sivistyslautakunnassa. Päätimme. että ryhmä kokoontuu ensimmäisen kahden vuoden aikana neljä kertaa vuodessa ja seuraavina vuosina vähintään kaksi kertaa. Kauden aikana tulimme siihen tulokseen, että ainakin alkuvaiheessa neljä kertaa tarvitaan ja vähintään yksi kokous neljästä pidetään yhdessä rinnakkaisen/limittäisen Nootti-ryhmän kanssa, jonka tehtävänä on ennemminkin luoda malleja ja jalkauttaa niitä. Yhteinen kokouksemme oli varsin antoisa.
Ryhmän toimivuuden kannalta kehitimme järjestelmän, jossa ennen ohjausryhmän kokousta kokous suunnitellaan (vuosisuunnitelman perusteella tietysti) pienemmässä ryhmässä, jossa kanssani on Nootin puheenjohtaja ja kuraattorityön esimies. Mutta ryhmän merkityksen kannalta olennaisinta on ollut se, miten ryhmän toimintaa on arvostettu hallintorajojen yli. Ryhmä on tuottanut uudenlaisia toimintamalleja yhteistyöllemme kouluterveydenhuoltoon, ennaltaehkäiseviin palveluihin ja lastensuojeluun. Myös lautakunnan, oppilaskunnan ja vanhempien edustajat ovat tuoneet ryhmän toimintaan uusia näkökulmia. Työn onnistumisen kannalta voin siis kiitellä lukuisia toimijoita.
Koulutuksen osalta ratkaisumme osoittautuivat oikeiksi. Aika nopeasti kävi ilmi, ettei tällä lailla oikeasti ole sellaisia asiantuntijakouluttajia, joista saisimme riittävästi irti. Siksi päätimme pistää kätemme saveen ja luoda koulutuspaketin itse. Työkirjamallillamme juurrutimme päätöksentekoa suunnittelun tueksi ja loimme kouluille malleja toimia. Syksyn aikana askarruttaneet asiat koottiin yhteen ja pyydettiin Esko Lukkarinen Avista vastaamaan kysymyksiin. Käytiin seudullisia neuvotteluja ja tarkasteltiin omaa mitoitustamme. Saimme talousarviokäsittelyssä kaksi uutta koulupsykologia ja tasa-arvohankkeen rahoituksen kautta saimme jatkettua kuraattoriresurssointiamme vuoden 2016 loppuun saakka. Samaan aikaan tasa-arvohankkeen tuella loimme uudenlaisia yhteisöllisen oppilashuollon välineitä ja tukimuotoja kullekin koululle sopivaksi. Tämä työ jatkaa ensi kaudellakin.
Vuoden alussa koulukuraattorimme lähtivät tulospalkkiotehtävänään koulukierroksille, jolla halusimme löytää koulujen haasteita lain mukaisesti toimiessa. Loimme myös Wilma-kyselyn, jolla pyrimme saamaan tietoa kipukohdista. Kyselyjen vastaukset käytiin läpi viime viikolla rehtoriseminaarissa ja niitä käsiteltiin myös Sivistyslautakunnassa. Ohjausryhmä käy niiden kimppuun syksyllä.
Kierrokselta jäi käteen muun muassa se, että koulun asenteisiin oppilashuoltotyötä kohtaan vaikuttaa merkittävästi rehtorin asenne. Huomasimme myös, että etukäteen pelätyt kirjaukset osoittautuivat paljon harvinaisemmiksi, kuin etukäteen odotimme, kun emme vielä osanneet tarkastella kokonaisuutta. Rautalankamalleja erilaisista tilanteista kaivattiin ja niitä myös tulemme tuottamaan.
Oma kunnallinen lisäyksemme lain vaatimusten joukkoon oli laajennettu yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jossa kutsuimme oppilashuoltoon laajemman porukan: koulupoliisin, seurakunnan, paikalliset toimijat. Systeemistä tykättiin, mutta sen toimintamuotoihin kaivattiin paikallisia muutoksia ja sehän toki sopii, tämähän oli oma virityksemme.
Kaikki ei ollut myöskään ihan ruusuista. Pelko siitä, että rehtori jää tiedoiltaan paitsioon oppilaskohtaisesti, osoittautui todeksi ja siinä meillä riittää miettimistä. Ihan kivikaudella olemme vielä myös kirjaamisjärjestelmämmekin kanssa, koska emme ole löytäneet tarpeisiimme sopivaa sähköistä järjestelmää. Myös lakimuutokset lastensuojelun puolella huhtikuun alussa kuormittavat mielestäni aivan liikaa huoltaja-opettaja luottamussuhdetta silloin, kun opettaja joutuu toimimaan uuden lain mukaisesti.
Että ihan maalissa ei olla vielä. Jotain jäi parannettavaa ensi vuoteenkin. Olisipa kiva kuulla, miten muissa kunnissa toimintaa on arvioitu ja mitä haasteita löydetty!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.