Tämä ajatus tuli mieleen, kun pääsiäisen aikaan juttelin ystäväni kanssa lastenpsykiatri Jari Sinkkosesta. Olimme puhuneet siitä, miten aloin pitämään blogia, ihan vain siksi, että joku kertoisi ihan suomeksi, etteivät nämä asiat ole niin vaikeita tai paperinmakuisia. Että näitä asioita voi ymmärtää olematta kasvatustieteen tohtori tai sivistysjohtaja. Ja tässä voi tulla hyväksi ihan vain ajattelemalla omilla aivoillaan.

Yksityisessä päiväkodissa toimiva ystäväni kertoi minulle, että jossain Sinkkoselta oli kummastellen kysytty, miksi hän kirjoittaa johonkin upponallen kerhopalstalle, vaikka hän voisi kirjoittaa kansainvälisiin psykiatrian julkaisuihin. Eivät ne apua tarvitsevat vanhemmat lukisi sitä psykiatrian julkaisua, mutta upponallen kerhopalstaa saattavat lukeakin, oli Sinkkonen vastannut.

Kun muutamia vuosia sitten kalapuikkokohun jälkimainingeissa koulullamme nähtiin ase, kutsuttiin paikalle poliisi. Pian hälytys muuttui Karhu-ryhmän paikalletuloksi, toisesta kouluampumisesta oli vain muutama kuukausi aikaa. Ensimmäiset poliisin sanat olivat: "Missä on teidän turvallisuussuunnitelma?" Ei sen kirjahyllyssä pitänyt olla, sen kansion, vaan käytössä, meillähän oli kriisi.

Vuosia sitten olin laulukeikalla tilaisuudessa, jossa Kuopion piispa Ville Riekkinen puhui Raamatusta. Hän vertasi Raamattua moottorisahaan. Että ette kai te moottorisahaakaan kirjahyllyssä pidä, vaan käytössä, eikö niin?

Että niin. Käyttöön ne on tarkoitettu. Neuvot, ohjeet, suunnitelmat ja normit.