Perusopetuksen uudessa tuntijaossa A-kielen ja toisen kotimaisen kielen tuntimäärät ja tuntien sijoittelu eri luokka-asteille muuttuvat nykyisestä. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n mukaan yhtäaikainen siirtyminen uuteen tuntijakoon vaarantaa useamman luokka-asteen oppilaiden oikeuden saada heille kuuluvaa kieltenopetusta. Muutos koskee yli 250 000:ta oppilasta, jotka ovat jo aloittaneet koulunkäynnin.
Erityisen ongelmallinen tilanne on SUKOLin mukaan niiden oppilaiden osalta, jotka ovat tällä hetkellä 4. vuosiluokalla ja siirtyvät 8. vuosiluokalle vuonna 2016. Mikäli ei luoda valtakunnallisesti yhtenäisiä siirtymävaiheen erityisjärjestelyjä, heiltä jää suorittamatta kaksi (2) vuosiviikkotuntia toisen kotimaisen kielen opinnoista (33 % oppimäärästä) ja yksi (1) vuosiviikkotunti A-kielen oppimäärästä.
Kielenopetuksessa päästään hyviin tuloksiin, kun opetettavaa kieltä on vähintään kolme tuntia viikossa. Kaksi vuosiviikkotuntia riittää, jos kieltä opiskellaan useampana vuotena peräkkäin kahdella vuosiviikkotunnilla. Yksi vuosiviikkotunti ei riitä edes ylläpitämään saavutettua kielitaitoa.
Oppilailla ja heidän vanhemmillaan on oikeus tietää, miten kieltenopetus tullaan järjestämään siirtymävaiheessa.
Valtioneuvosto on päättänyt, että ruotsin kielen opinnot alkavat 6. luokalla kahdella vuosiviikkotunnilla. Siirtyminen yhtäaikaisesti vuonna 2016 uuteen opetussuunnitelmaan vaikuttaa myös toisen kotimaisen kielen opettajatilanteeseen alakoulun vuosiluokilla 1-6, joilla ei pääsääntöisesti ole päteviä ruotsin kielen opettajia. Aineenopettajien siirtymistä vaikeuttavat koulujen etäisyydet. Pienimmillä paikkakunnilla he saattavat opettaa tällä hetkellä sekä yläkoulussa että lukiossa. Moni kielten opettaja on ilmaissut huolensa siitä, onko alakoulun yhdistäminen tähän mahdollista ja kuinka monella yläkoulun aineenopettajalla on mahdollisuus siirtyä alakouluun opettamaan. Esille on myös noussut huoli siitä, että tuntijakouudistus saattaa vaikuttaa vähemmän luettujen kielten opiskelun vähenemiseen, jolloin näiden kielten opettajien täydennyskoulutus tulee ajankohtaiseksi.
Valtioneuvosto hyväksyi tuntijakopäätöksen yhteydessä lausuman siitä, että valinnaisiin oppiaineisiin kohdistettavasta
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta oppilaille turvataan tasa-arvoinen oikeus saada heille kuuluvaa kieltenopetusta siirryttäessä perusopetuksen uuteen tuntijakoon,
miten toisen kotimaisen kielen opetuksen järjestämisessä vuosiluokille 6-9 sekä opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan uuden tuntijaon tuomat haasteet ja
mitä vaikutuksia tuntijaon toteutumiseen on sillä, että päätöstä valtioneuvoston lausuman mukaisesta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään ei ole tehty?
Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2014
Sari Sarkomaa /kokEduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 223/2014 vp:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta oppilaille turvataan tasa-arvoinen oikeus saada heille kuuluvaa kieltenopetusta siirryttäessä perusopetuksen uuteen tuntijakoon,
miten toisen kotimaisen kielen opetuksen järjestämisessä vuosiluokille 6-9 sekä opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan uuden tuntijaon tuomat haasteet ja
mitä vaikutuksia tuntijaon toteutumiseen on sillä, että päätöstä valtioneuvoston lausuman mukaisesta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään ei ole tehty?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmien mukaan lukuvuonna 2016-2017 uuteen tuntijakoon (2012) ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen siirtyvät vuosiluokat 1-6, mutta perusopetuksen vuosiluokat 7-9 jatkavat vanhan tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä sen sisältämien oppiainekohtaisten päättöarviointikriteereiden mukaan.
Lukuvuonna 2016-2017 B1-kieli alkaa sekä 6. vuosiluokalla että 7. vuosiluokalla, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kyseisenä lukuvuonna on enemmän B1-kielten opetusryhmiä.
Lukuvuonna 2017-2018 uuden tuntijaon ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelevat vuosiluokat 1.-7. ja perusopetuksen vuosiluokat 8.-9. jatkaisivat vanhan tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä sen sisältämien oppiainekohtaisten päättöarvioinnin kriteerien mukaan. Lukuvuonna 2018-2019 uuden tuntijaon ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelevat vuosiluokat 1.-8. ja perusopetuksen 9. vuosiluokka jatkaisi vanhan tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä sen sisältämien oppiainekohtaisten päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Lukuvuoden 2019 alkaessa kaikki perusopetuksen oppilaat (vuosiluokat 1-9) opiskelisivat uuden tuntijaon ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan.
Edellä kuvattu siirtymävaihe vanhasta tuntijaosta ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista uuteen tuntijakoon (2012) ja uuteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin on tarkoitus toteuttaa ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Opetuksen järjestäjä voi halutessaan jakaa oppiaineiden oppimääriä nivelkohtien osoittamissa rajoissa ja siten ottaa ennakoivalla suunnittelulla huomioon uuden tuntijaon ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden voimaantulon porrastus siirtymävaiheessa. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että uuden tuntijakoasetuksen 6 §:n mukaisen taulukon esittämä, eri oppiaineiden vähimmäistuntimäärä, toteutuu oppiaineittain taulukossa esitetyissä nivelväleissä.
Siirtymävaihe toteutetaan edellä esitetyllä tavalla porrastetusti, koska näin voidaan taata perusopetuksen oppilaiden oikeudenmukainen ja valtakunnallisesti yhdenvertainen päättöarviointi tilanteessa, jossa uusi tuntijako ja uudistettu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet muuttavat kesken perusopetuksen opiskeltavien oppiaineiden oppimäärää; sen laajuutta, opinaineen tavoitteita, sisältöjä sekä päättöarviointikriteereitä.
Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksen on tarkoitus edistää koulutusjärjestelmän toimivuutta sekä tukea koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa. Opetushallitus järjestää esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistustyöhön liittyviä, osallistujille maksuttomia koulutustilaisuuksia vuonna 2014 erillisen suunnitelman mukaisesti.
Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2014
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.