Suomen opettajien ja kasvattajien foorumilla Facebookissa käydään kiintoisaa keskustelua Iltasanomien artikkelista, jossa kerrotaan, että opettajien digikoulutus on laiminlyöty. (Oletetun) Digiloikan aikana ei tieto- ja viestintätekniikan saloihin voikaan tutustua ainoastaan opettajanhuoneen propellihatut, vaan tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä välineenä että oppimisen kohteena kuuluu jokaiselle opettajalle ja jokaiseen oppiaineeseen.
Joku viikko taakse päin kirjoitin omien laitteiden käytöstä koulussa, BYODista (Bring Your Own Device) ja esitin, että suurin este omien laitteiden tai muutoinkin laitteiden käytölle koulussa on opettajan autonomia. Jos opettaja päättää olla käyttämättä laitteita opetuksessaan, ei niitä käytetä, sanoi OPS sitten mitä tahansa. Kun koulutus irrotetaan omasta toimintaympäristöstä, on helppo esittää syyksi tvt:n käyttämättömyyteen laitekannan tai verkon puutteet.
Näyttäisi siltä, että perusopetuksessa on takanapäin ne ajat, että lähdetään koulutukseen jotain yksittäistä ohjelmaa varten. Törmäsin tähän kuitenkin ihan vastikään aloittaessamme yhteistä hanketta varhaiskasvatuksen kanssa. Perusopetukseen liittyvät koulutukset näyttävät olevan joko toimintatapaan yleensä tai johonkin ympäristöön (vaikka Office365) liittyviä koulutuksia. Sen lisäksi meillä on tukuittan erilaisia hankerahoituksia erilaisiin pedagogisen tvt-tuen tarkoituksiin. En hallinnut enää oman kuntamme hankkeita, joten piirtelin niitä kuvaksi.
Ensimmäinen opeteltava asia on, että jos hanke on Opetushallituksen rahoittama, puhutaan TVT:sta, eli tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön hankkeista. Jos taas rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, on nimike ICT. Ministeriön nimellä ja tällä lyhenteellä löytää seuraavan hanketekstin:
"Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää avustuksia, joilla kehitetään opettajien pedagogista ICT-käytön ohjausta.
Pedagogisella ICT-käytön ohjauksella tarkoitetaan tukea sellaisille opettajille, jotka haluavat ohjata muita opettajia käyttämään verkossa olevaa aineistoa ja digitaalisuutta hyväksikäyttävää opetusta. Lisäksi pedagogista ICT-ohjausta antavien opettajien tulee verkostoitua vastaavaa työtä tekevien kanssa, ja tukea opettajia verkostoitumaan, jotta saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön uusia tapoja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa, digitaalisuutta, mobiililaitteita jne.
Tavoitteena on saada opettajille lisää valmiuksia käyttää monipuolisesti uusia opetusmenetelmiä ja -välineitä sekä laajentaa yhteistyötä opettajien kesken. Tavoitteena on oppilaiden innostuksen kasvattaminen opetusta kohtaan hyväksikäyttämällä uutta teknologiaa.
Tavoitteena on, että pedagogista ICT-ohjausta antavat opettajat ohjaavat sekä yksittäisiä opettajia, että järjestävät kouluissa opettajaryhmille ohjausta käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa erilaisissa pedagogisissa tilanteissa. "
ICT on lyhenne siis sanoista Information and communication technology. Hanketekstissä sitä ei tosin avattu.
Meillä laitekannasta ja sen tulevaisuudesta päättää (toki lautakunnan meille varaaman budjetin mukaisesti) IT-strategiaryhmä, joka nimetään aina valtuustokaudeksi kerrallaan. IT-strategiaa ohjaavat kunnalliset ja seudulliset päätökset - ja raha. Meiltä opetuksen hallinnosta ryhmässä istuu hallinto- ja talouspäällikkö, mutta pedagogisista ratkaisuista keskustelemme aina yhdessä. Palveluhallintaan ja koordinointiin meillä on kaksi henkilöä kouluilla. Tästä käydään alituista vääntöä, mutta itse soisin, että saisimme pitää mallin, jossa nämä henkilöt ovat laitteiden asiantuntijoita, mutta fyysisesti lähellä kouluja.
Meillä on määritelty henkilö ja työaikaa kunnalliseen TVT-koordinointiin ja seudullisen IT-strategian jalkauttamiseen. Yksi opettaja pitää siis huolta siitä, että jokaisella koululla on sekä lyhyen että pitkän tähtäimen suunnitelma TVT-asioissaan. Hän on myös PedaNetin pääkäyttäjä ja toisaalta puuhailee sähköisen opetussuunnitelman kanssa. Tällä kierroksella käytämme ePeruste-järjestelmää, mutta meillä on myös erinomainen sähköinen opetussuunnitelma edelliseltä kierroksella. Nyt kehittelemme siihen myös ilmiöpohjaisia mallinnuksia.
Seutukunnallisesti käytämme Office 365 -ympäristöä. Sen pedagogisen käytön tukemiseen meillä on ala- ja yläkouluun nimetyt henkilöt, joilla on varattu työhönsä työaikaa. Uutena tänä vuonna meillä on kaksi henkilöä iPadien tukemiseen, mutta järjestelmä siihen on vielä vähän hakusessa. Fiksuja ja osaavia tyyppejä kuitenkin kaikki nämä edelliset. Kertovat minulle usein asioita, joita yritän ymmärtää ja viedä eteenpäin. Toisaalta tiedän aina, kenen kanssa minun tulee keskustella näistä asioista.
Yksi kärkihankkeistamme digiloikan suhteen on BYOD-hankkeemme, joka on kestänyt nyt vuoden ja meillä on siihen rahoitus 2016 loppuun saakka. Taitava Byodimies kiertää kuntamme 5. luokkalaisia hankkeessa, jossa omien laitteiden käyttö viedään jokaiseen 5. luokkaan. Samalla tulee vuodessa rinnalla koulutetuksi kolmisenkymmentä opettajaa omissa ympäristöissään, omalla laitekannallaan, omassa verkossaan ja omien oppilaidensa kanssa.
Jokaisen koulun tasolla on kolmenlaista tukea: Ensinnäkin meillä on tietysti se tavallinen OVTESin kautta tuleva raha käytössä. Sillä tehdään ihan samoja asioita kuin muuallakin: Siis laitteet kunnossa ja yhteys eteenpäin, jos ei ole. Kullakin koululla vähän oman tavan mukaisesti, niin kuin muissakin näissä tessin mukaisissa jutuissa.
Vuosia meillä on ollut kunnallisessa TVA-järjestelmässä raha, joka maksetaan tieto- ja viestintätekniikan koordinoinnista koulussa. Olen yrittänyt rehtoreille painottaa, että tämä henkilö on juuri se, jonka kanssa rehtori voi suunnitella oman koulunsa laitekannan kehittämistä ja pedagogista resurssointia. Tämä nostettiin jälleen keskusteluun ja toivotaan, että tänä vuonna tätä resurssia käytetään jälleen aikaisempaa tehokkaammin hyväksi.
Uutena tänä syksynä lähti ICT-hankkeen mukainen pedagoginen tuki, joka toi jokaiselle koululle (koon mukaan) opettajia, joiden lukujärjestykseen on sijoitettu tunnit, joilla he voivat auttaa kollegoitaan tieto- ja viestintätekniikan pedagogisessa käytössä. On ollut mukava huomata näitä ihmisiä tavatessa, että he ottavat pääsääntöisesti tämän tehtävän äärimmäisen pedantisti. He tietävät kyllä, millaisia ongelmia omassa koulussaan opetushenkilöstöllä on.
Kun tähän kakkuun lisätään kynttilöitä lukuisia seudullisia ja kunnallisia koulutuksia, joita meillä on tarjolla, ei voi sanoa, että opettajien este TVT:n pedagogiseen käyttöön olisi opetuksen järjestäjän haluttomuudessa järjestää mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen. Yksi syy siihen, miksi tein näistä kaikista kuvan, olikin juuri se, että halusin, että joku muukin tietää, mitä kaikkea meillä on meneillään.
Ja jos joku nyt pahoitti mielensä siitä, että käytin jossain kohtaa jotain sanaa väärin, niin anteeksi siitä. Tämä kertoo toisesta ongelmasta, jota meillä ei riittävästi tunnisteta. Päätöksiä erilaisista tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön tuen asioista tekevät usein kouluviraston ihmiset, joiden kosketus koulumaailmaan ruohonjuuritasolla saattaa olla ajalta, jolloin näitä asioita ei juuri koulun arjessa ollut. Jos koulutusta tarvitaan, niin tarvitaan myös sitä, että sivistysjohtajille ja kollegoilleni opetuspäälliköille tms. väännetään rautalangasta, mitä nämä edelliset tarkoittavat. Ja mitä tarkoittaa Educloud, Edustore, PedaNet, Office, ePerusteet jne. Se olisi todella tarpeen digiloikan aikaansaamiseksi. Että tiedettäisiin, että kouluissa ei enää vain viitata, siellä myös twiitataan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.