Pahoittelen fontin kummallisuutta. En saa hotellin koneessa sitä stilisoitua...
Pitkään ja hartaasti valmisteltu veso oli vihdoin täällä. Aamuauringon noustessa saavuin kauniiseen Koulutuskeskus Valoomme, jossa täysi tohina oli päällä. Vielä ennen 400 opettajan saapumista ehdimme selvittää kourallisen pieniä kriisejä, vaihtaa penkkejä ja säätää ja touhuta. Kaikki oli jo niin valmista, kun voi olla. Nyt vaan nautitaan.
Sivistysjohtajamme Matti Hursti aloitti provokatiivisilla nostoilla viime viikkojen lehtiuutisoinneista koulutuksesta. Matti uskalsi myös kysyä sen kielletyn kysymyksen, millainen on huono koulu, huono opettaja tai huono rehtori? Tai huono sivistysjohtaja? Huonoja opetuspäälliköitä ei kai ole olemassakaan, toim.huom. Minulle jäi tästä vielä ajatuksia. Tähän palataan vielä.
Siitä siirryttiin katsomaan agenttieni tuotoksia, Koodaus-trailereita, jotka julkaistiin tänään meidän ops-sivuilla: Tästä Paperihiutaleet näet ajatuksia, mitä koodaus voisi olla pienillä, linkistä Musiikkia ohjelmoiden, mitä se voisi olla vaikka 3.-6.luokilla ja linkistä 3d tulostus, mihin yläkoululaiset pystyisivät. Esimerkiksi. Ja paljon muuta. Tämä kaikki jälleen taitavien OPS-agenttien tuotosta.
Sitten puhujiin. Meillä oli paikalla loistavat puhujat:
Jesse Kosonen, tamperelainen lukiolainen ja nuorisovaltuutettu. Jessen reippaita mielipiteitä on kuultu mm. Ylen TV-kanavilta ja OAJ:n Pelastetaan koulutus! –tapahtumassa keväällä 2014 Jessen ollessa vielä peruskoululainen. Lukion ekaluokkalainen ja tänään kovassa seurassa.
Jorma Kauppinen on opettaja, rehtori ja Opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen johtaja. Jorma toi meille terveiset opetussuunnitelman laatijoilta ja antoi meille eväitä tulevaan.
Petri Rajaniemi on Future Works Oy:n perustajaosakas, kirjoittaja, puhuja ja pitkänlinjan organisaatiokehityksen ammattilainen, joka tarkastelee viiltävän sarkastisella tyylillä ajan, ihmisen ja liiketoiminnan ilmiöitä.
Jokainen nosti parinkymmenen minuutin puheenvuorossaan pieniä pääpointtejaan, joita toiset sekä yleisö pääsivät ruotimaan. Käytössä oli viestiseinä ja twiittasimme aihetunnisteella #ops2016 ja #yviveso. Varsinkin jälkimmäisestä pääsette mukavasti vesomme tunnelmiin. Minä juonsin, nostin viestiseinän ja twitterin ajatuksia ja toimin kellokallena, sekä kuten aina opettajien kanssa, pidin kuriakin.
Kirjailen tuohon alle vielä hieman siitä, mistä kukainenkin puhui, mutta nämä sanavalmiit herrat, ensi kertaa yhdessä, saivat meidän nauramaan ja iloitsemaan, mutta myös suuttumaan ja hermostumaan. Ja se oli koko homman tarkoituskin.
Aamupäivä siis vietettiin yhdessä salissa ja iltapäiväksi siirryimme maittavan luonaan ja kahvitusten jälkeen ryhmiin työskentelemään arvopohjan ja toimintakulttuurin ympärillä. Tai siis, no. Opettajat siirtyivät. Itse lähdin kiitämään kohti kotia, jotta ehtisin illaksi lentokenttähotelliin ja aamulla lentoon. Mutta kun sitä iltapäivääkin oli sata kertaa pohdittu, tuntui aika luontevalta jättää agentit johtoon. Kaikki onnistuisi kyllä, he hoitaisivat kyllä homman kotiin.
Ryhmätyön jälkeen veso päättyi cocktailtilaisuuteen. Jos sämpylällä voi ostaa tyytyväisiä opettajia, voi herkuilla ja viinilasillisillakin. Mukavat pikkukokkaret, musiikkiluokkalaiset soittamassa, hyvää seuraa. Se on niin kuin siinä. Onnistunut veso-resepti, siis.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.