Noh, ei mikään profeetta, mutta asiantuntija ainakin. Kävin viime lauantaina vetämässä veson puolikkaan Petäjävedellä. Upeissa puitteissa hienossa auditoriossa lauantaiaamua aloitteli taitavan tuntoinen joukko koulutuksen ammattilaisia. Yllättävän positiivisiakin, kun ottaa huomioon, että oli lauantaiaamu ja ulkona tihuutteli vettä.

Otsikko viittaa siihen, että ko. kunnassa on joskus hyödynnettykin ajatusta, ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan. Ja sitten hyödynnetty juuri näitä omia osaajia. Mutta nyt oli kutsuttu minut. Eikä ihan mukavuusalueellanikaan, vaan aiheena oli opiskeluhuoltolain jalkauttaminen.

Olin rakentanut koulutuksen hyvinkin tiiviisti ja samalla ajatuksella, kuin Ylöjärvelläkin. Ensin laki, sitten petäjävetinen tulkinta ja sitten nopeat johtopäätökset oman koulun toimintakulttuuriin. Ihan aluksi avasimme kuitenkin keskusteluyhteyden Todaysmeetiin, joka olikin tälle porukalle uusi työskentelytapa, mutta pian päästiin jyvälle.

Kun koulukohtaiseen työskentelyyn päästiin, oli mukava päästä juttelemaan eri koulujen ammattilaisten kanssa. Varsinkin kahden pienen koulun henkilöstön kanssa pääsimme mielestäni hyvällekin alulle toimintakulttuurin kehittämisessä. Isomman koulun kohdalla tajusin itse asioita, joita en ollut meidän omassa työskentelyssä huomannutkaan. Näin todensin taas sitä ajatusta, että keskustelu ja osallistaminen ovat uuden rakentamisen rakennuspalikoita aikuistenkin kesken. Uuden opetussuunnitelman henki toimii siis myös aikuisille.

Kotimatkalla ajellessani perheeni luo pohdiskelin paljon opetussuunnitelman maastouttamista ja sen maastouttamisen johtamista. Petäjäveden koko opettajakunta oli suurin piirtein saman kokoinen kuin meidän suurimman koulun henkilöstö. Ja kun toiminta oli organisoitu, saatiin kolmessa tunnissa hirvittävän paljon aikaiseksi. Ja siitä päästäänkin siihen, mitä tein tänään ja mitä teen koko ensi viikon, kun opettajat lomailevat ja saan rauhassa työskennellä kammiossani. Mutta mitä sitten tapahtuu, siitä kuulette ensi kerralla. ;)