Postasin tuohon alle sosiaalisesta mediasta saamani tiedon oppilaiden kielipolun tasa-arvoisuudesta uuteen tuntijakoon siirryttäessä. Törmäsin siihen todellakin Facebookissa yhden fiksun agenttini postatessa sen agenttiryhmämme seinälle. Opetuksen järjestäjiä asiasta ei ole informoitu. Opetushallituksen, eikä myöskään Opetus- ja kulttuuriministeriön kotisivuilla siitä ei kerrota. Ainoa tieto, jonka tähän mennessä olen löytänyt, on tuo liittämäni välikysymys eduskunnan sivulla.

Mitäpä tuosta pitäisi tuumia? No, ensiksi sen, että hienoa, että Sarkomaa, fiksu poliitikko, jolla on osaamista koulutusasioissa, on nostanut esille olennaisen asian. (Virhe siinä tosin on se, että nykyisen neloset ovat seiskalla 2016 ja se onkin se ongelma.) Nykyiset nelosluokkalaiset tulisivat saamaan 3 vvt vähemmän kielenopetusta kuin muut ikäluokat. 

Tähän on OPS-työssä kyllä herätty. Pirkanmaalla sitä on puitu seudullisesti ja itse olen Ylöjärvellä selittänyt tämän ongelman Koulutuslautakunnallemme ja toivonut heiltä, että tämä epäkohta otettaisiin huomioon jo ensi syksynä vuoden 2015 talousarviota valmisteltaessa, jotta etupainoisesti voisimme puuttua tähän yksittäisen ikäluokan kuiluun, jos siihen ei valtakunnallisesti tule ratkaisua.

Itse olisin toivonut, että asiassa olisi toimittu jotenkin niin, että tähän kuiluun jäävälle ikäluokalle olisi panostettu keskipitkällä aikavälillä pari ylimääräistä vuosiviikkotuntia, lisätty koulutusta, positiivista diskriminaatiota siis. Mutta nyt tuo ratkaisu on siis estää heitä pääsemästä uudistukseen kokonaan mukaan. Kolme vuotta he käyvät koulua uuden opetussuunnitelman voimassaoloaikana, mutta he eivät uudistuksen etuja kohtaa.

Seuratessaan vanhaa opsia yläkoulunsa he jäävät paitsi laaja-alaisen osaamisen taidoista, jotka nousevat merkitykselliseksi anniksi uudessa opsissa. Kun opetussuunnitelman uudistuksessa on puhuttu koko ajan toimintakulttuurin kehittämisen merkityksestä, jätetään yläkouluun häntiä, eli uuteen opetussuunnitelmaan todella siirrytäänkin kokonaan vasta 2019 alkaen. Aika pitkä siirtymä, kun näin takaperoisesti liu´utaan. Kuinkahan motivoi opettajia käsittelemään vaikkapa 9.luokan oppiaineiden sisältöjä nyt OPS-työssä, kun käyttämään niitä pääsee vasta 2019? Opettajan on aika vaikea suunnitella työtään viiden vuoden päähän. Tätä uudistusta touhattaessa on puhuttu myös siitä, että tämä rakenteistu ops voisi mahdollisesti myös elää ja korjaantua matkalla, kun uutta tietoa tulee. Siis pyörä voisi pyörähtää hieman nopeamminkin kuin vain kymmenen vuoden välein. Mutta yläkoulun sisällöille tämä ei nyt olisi mahdollista kuin vasta 2020-luvun puolella.

Nämä ovat nyt vain ensimmäisiä fiiliksiä. Perusteena ihan vain tuo teksti, kun sitä ei ole vielä missään puitu. Mutta minulla on tästä myös kokemus: Kävin lukiota niin, että luokattomaan lukioon siirryttiin abivuotenani. Tervetuloa luokattomaan lukioon, jossa oppilas saa itse valita kurssinsa tarjottimesta. Tässäpä teille, teidän ikäluokka ei saa valita ollenkaan. Ei tuntunut kovin hääviltä olla siinä porukassa. Toivottavasti nykyiset neloset eivät koe tätä aikanaan samoin. Ja saatan itsekin kokea tämän hiukan toisin, kun hieman sulattelen.