Tässä OPS-prosessi joudumme varmasti kerta toisensa jälkeen pysähtymään yksittäisten termien edessä. Ylöjärven OPS-ammattilaisten kanssa pohdimme jo viime viikkoisessa työskentelypäivässä, tarvitsisimmeko OPS-sanaston. Tarvitsisimme. Kerta toisensa jälkeen joutuu pysähtymään yksittäisten termien äärelle. Siinä ei liene mitään pahaa, yhteisen ymmärryksen etsimisessä. Mutta palatakseni jo hieman avaamaani aiheeseen, viime viikon Opettaja-lehdessä oli sivulla 30 mielipidekirjoitus.

http://content.opettaja.fi/epaper/20131122/#

Ihan tohtorismies ja pysähtyy saman ilmiön edessä, joka sai Teidätkin jo hieman provosoitumaan:

"Olisiko kuitenkin eri substanssiosaajien ja aineryhmien edustajien helpompi hahmottaa oman alueensa yhteydet aihekokonaisuuksiin, kuin luulla tietävänsä, miltä osin heidän edustamansa ainealue integroituu muihin aineisiin?"

Tai, minä ajattelin, eikö juuri tämä ehdotuksena oleva tapa pakota pedagogit miettimään, MITEN asia pitäisi tehdä? Eihän tässä nyt sorruta juuri siihen opettajakunnan väheksyntään, josta pyrimme pois?

Jos en ole vallan väärin ymmärtänyt, vuoden 2004 aihekokonaisuudet näyttäytyvät uudessa opetussuunnitelmassa opetuskokonaisuuksien näkökulmasta. Varsinaisesti aihekokonaisuuksien "tilalle" on tulossa laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, jotka eivät ole varsinaisesti oppilaalle asetettuja osaamistavoitteita, vaan nimen omaan opettajalle ja koulun toimintakulttuurille asetettuja tavoitteita. Näitä ovat mm. tieto- ja viestintätekninen osaaminen, ajattelu ja oppiminen jne. Sivulauseissa eri koulutuksissa hahmotellut sisällöt kuulostavat aika hurjilta. Mutta voisimmeko tämän ajattelun kautta luoda kouluumme jotain ihan uutta? Piakkoin yritän saada Teille riipusteltua ajatuksia tuntijaosta. Mitä sitä kautta voitaisiin löytää? Aivan uudenlainen tapa hahmottaa koulua?