Joskus huomaan, että olen ihminen, jonka on mahdotonta täysin rajata työtä ja vapaa-aikaansa. Olen aina ollut sellainen, että asiat hoituvat, omia aikojaan, harvoin mikään ihan viime tipassa. Vaikka niinkin käy joskus. Musiikkiluokanopettajana muistan etsineeni teemoja työskentelyyn koko ajan. Joskus piti kesken kauppareissun nauhoittaa puhelimeen hyvä idea, tai kävellä golfkentällä bassostemman tahtiin. Niinpä nyt, kun opetussuunnitelma ja monenmoiset hankkeet ovat ydintehtävääni, on minulle aika luonnollista, että näen opetuksen uudistamisen ideoita missä tahansa.
Opsia uudistetaan muuallakin. Esimerkiksi Sahlbergin twiiteistä saa aika hyvin kuvaa siitä, minkälaisia opetuksen foorumeita ympäri maailmaa järjestetään. Niistä olisi varmasti paljon oppimista. Mutta aina ei inspiraatiota tarvitse hakea kovin kaukaa. Viime viikonloppuna silmäni jäivät kiinni auki pauhaavaan telkkariin ja Simpsoneihin.
Jos opettajien virkaehtosopimus ei millään tavalla kahlitsisi meitä, mitä tekisinkään siis ihan ensimmäiseksi? Vastaus on minusta helppo: Miettisin koulupäivän kokonaan uudelleen oppilas keskiössä, lapsen näkökulmasta. Se on mahdollista nytkin, mutta rajoittavia tekijöitä on silti runsaasti. Jos kuitenkin hetkeksi unohtaisimme kaikki nämä esteet, (ja myöskin valtioneuvoston asetuksen meille asettamat rajat), millaisen päivän, aamusta iltaan, loisit lapselle? Pistäkääpä nyt kommenttiloota kovaan käyttöön, niin kootaan näistä ideoista hyvä päivä oppilaalle!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.