maanantai, 9. toukokuu 2022

Vielä yksi puoli Leenasta

Hyvää äitienpäivää kaikki äidit ja äitien lapset!

Äidit ovat elämämme tärkeimpiä ihmisiä. Niin ovat myös isät. Niin myös minulle ovat vanhempani olleet minulle niin tärkeitä ihmisiä.

Niin monet ovat kertoneet, minkälainen Leena on opettajana, rehtorina, esimiehenä ja johtajana. Minä haluan ottaa hänestä esiin vielä yhden näkökulman. Leena on myös äiti ja vanhempi lapsilleen. Leena on äiti alakouluikäiselle ja yläkouluikäiselle. Leenalla on siis myös suora yhteys koulumaailmaan lastensa kautta.

Tunnen Leenan työni kautta, sillä olen matemaattisten aineiden opettajana espoolaisessa lukiossa. En siis ole Leenan perhe tuttu, mutta olen tavannut Leenan lapset ja vieraillut heidän kodissaan. Leenalla on lämmin suhde poikiinsa ja he ovat hänelle merkityksellisiä ja rakkaita poikia.

Leenalle on tärkeää olla tasapuolinen ja tasa-arvoinen. Leena tukee tasapuolisesti monia eri oppiaineita. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää! Taide- ja taitoaineet ovat hänelle rakkaita: Leena on itse harrastanut aktiivisesti musiikkia ja urheilua. Kielet ja äidinkieli ovat lähellä hänen sydäntään. Matemaattiset aineet tulivat tutuksi hänen työssään Teknologiateollisuudessa. Myös muut reaaliaineet hänelle tärkeitä.

Myös tasa-arvoinen ja tasapuolinen Suomi on Leenalle tärkeä arvo. Hänellä on juuret Pohjanmaalla, on itse on kotoisin Kainuusta ja asuu nykyään Espoossa. Hän on työskennellyt Ylöjärvellä opetuspäällikkönä. Eli Leenalla on ruohonjuuritasolla kokemusta eri puolilta Suomea.

Huomenna äänestetään uudesta OAJ:n puheenjohtajasta. Toivon lämpimästi, että Leena valitaan OAJ:n puheenjohtajaksi.

Anu%20Penttil%C3%A4.jpg

Anu Penttilä

 

kahden lapsen äiti

Kemian opettaja Otaniemen lukio, Espoo (opettajana Helsingin Normaalilyseossa keväällä 2022)

Kemian jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa

MAOL-Espoon pj.

MAOL:n hallituksen jäsen, kilpailutoimikunnan pj.

Vuoden 2021 matemaattisten aineiden opettaja

sunnuntai, 8. toukokuu 2022

Leena on valovoimainen ja aikaansaava johtaja

Roihuvuoren ala-aste sai vuonna 2009 uuden rehtorin. Kuulin hänestä tarinoita entisiltä kollegoiltani, sillä olin tuolloin töissä muualla. Ystäväni kertoivat, kuinka ”nainen Vantaalta” oli tullut ja ryhtynyt tuulettamaan pölyttyneitä toimintatapoja ja muuttamaan totuttuja, kenties aikansa eläneitä rakenteita. Huhut kertoivat, että Leena ei kumarrellut ketään. Sen sijaan hän oli valmis tarttumaan toimeen kuin toimeen ja tekemään uudistuksia, mikäli sellaiset olivat tarpeen.

Eipä aikaakaan, kun löysin itseni Leenan alaisuudesta. Sain itse huomata Leenan aikaansaavaksi ja aktiiviseksi esimieheksi, joka oli läsnä sekä oppilaiden että opettajien arjessa. Sen lisäksi Leena keskitti tarmonsa arjen asioiden muuttamiseksi sellaiselle tolalle, että ne edistivät työyhteisön hyvinvointia. Leena ei kuitenkaan uudistanut asioita vain uudistamisen vuoksi, vaan kaikille raikkaille muutoksille löytyi aina perustelu arjen sujuvuudesta.

Siinä, missä moni muu näkee ongelman, Leena näkee mahdollisuuden hoitaa asiat kuntoon. Leenan dynaamisuus, pelkäämätön asenne ja kyky tarttua toimeen tilanteessa kuin tilanteessa olisivat upeita ominaisuuksia OAJ:n puheenjohtajalle. Tämän lisäksi Leenan pitkä koulupolku riviopettajasta koulutuspolitiikan huipulle hakee vertaistaan. Hänellä on näkemyksiä ja kokemuksia monelta kantilta ja valmiit verkostot yhteistyön tekemiselle. Leenan puheenjohtajuus olisi meidän etumme.

Haluan siteerata tähän kahta henkilöä. Toinen on Leenan ja minun yhteinen kollega, joka lausui näin: ”Leenalla on taito nähdä samaan aikaan lähelle ja kauas”.

Toinen on Adolf Ehrnrooth: ”Joukkoja johdetaan edestä”.

Johanna%20Loukomies.jpg

Johanna Loukomies

S2-opettaja, Kannelmäen peruskoulu

 

 

perjantai, 6. toukokuu 2022

Monipuolinen ja innostava johtaja OAJ:n puheenjohtajaksi

Leena kuuntelee, innostuu ja innostaa. Kokonaisuudet ymmärtävänä johtajana hän osaa myös rajata ja ohjata oikealle tielle kasvatuksen ja opetuksen parissa toimivia eri ammattikuntien edustajia. Vahvan käytännön kokemuksen turvin Leena on rakentanut poikkeuksellisen urapolun: opetus- ja kasvatusalan kentästä varhaiskasvatuksesta korkeakouluun sekä hänellä on laaja-alainen ymmärrys hallinnosta ja koulutuspolitiikasta.

Minun ensikosketus Leenan oli opiskeluaikoina Kajaanin kampuksella. Jo silloin Leenan monialaiset kiinnostuksen kohteet sekä harrastuneisuus kiinnitti positiivisesti huomioni. Leena koskettaa ja saa porukan kuulolle sekä toimimaan yhteisen tavoitteen eteen. Vahva kiinnostus myös liikunnan ja kulttuurin saralla tukevat tätä opetusalan huippujohtajaa.

Työskentellessäni pienten puolella lastentarhanopettajana työurani alussa, varhaiskasvattajana esi-ja alkuopetuksessa sekä päiväkodin johtajana, Leena aina kannusti ja valoi uskoa yhtenäisen oppimispolun ja yhteistyön voimaan. Leenan tavoin olen elinikäisen oppimisen kannalla, eli itsensä jatkuva kehittäminen ja ajan hetkessä pysyminen koulutusten ja opintojen kautta pitää mielen virkeänä ja auttaa työssäjaksamiseen.

Perusopetuksen suunnittelijan tehtävässä työskennellessäni, käännyin monesti Leenan puoleen, jotta sain omille ajatuksilleni uutta perspektiiviä tuntikehystyöskentelyyn, palveluverkkotyöhön sekä oikeaa suuntaa, niin perusopetuksen rehtoreiden kouluttajana kuin OPS-työhön. Monipuolisena osaajana Leena on minut vakuuttanut, juuri laaja-alaisen kouluarjen ymmärtäjänä sekä niin johtoportaan kuin opettajakunnan innostajana.

Uuden äärellä esittää Leena reflektoivia kysymyksiä, sanoo kannustavia sanoja sekä antaa realistisia näkemyksiä kasvatus- ja opetusmaailmasta. Näitä keskusteluja olemme käyneet Leenan kanssa monesti oman kasvatus- ja opetusurani aikana eri rooleissa työskennellessäni. Leena on aina ollut kiinnostunut kuulemaan minun näkemyksiä ja terveisiä kentältä omasta työroolistani käsin.

Teknologia opetuksessa sekä sen hyödyntäminen vuorovaikutuksessa korostuu nykyisessä työssäni kasvatusalan yrittäjänä. Rytmirekan liikkuva musiikkiluokka vie oppilaitoksiin ja toimintayksiköihin uusimmat teknologiset oppimislaitteet ja avaa ovensa mielellään myös erityisryhmille. Tavoite on tarjota mielekkäässä uudenlaisessa ympäristössä lapsille- ja nuorille uusia kokemuksia ja auttaa heitä löytämään musiikin opiskelusta uusia puolia sekä tukea heidän itsetuntoa. Samalla tarjoamme opettajille koulutusta, tukea ja vaihtelua opetustyöhön. Erityisesti pohtiessani vaikeimmin vammaisten oppilaiden opetuksen rikastamista, kuinka hyödyntää musiikkia vuorovaikutuksen välineenä, oli Leenan kokemuksista ja kommenteista meille iso apu. Leenalla laaja-alainen ymmärrys oman työhistoriansa ansiosta erityisen tuen oppilaiden arjesta.

Leenan ymmärrys kansainvälisessä toiminnassa on poikkeuksellinen. Aina Leenan kohdatessani ihmettelen, miten niin syvällä voi olla niin monessa asiassa. Viimeisimmät vinkit kansainväliseen toimintaan sain Leenalta, kun meitä pyydettiin mukaan norjalaisen kehitysvammayksikön koulutushankkeeseen.

OAJ ja Koulutuspolitiikka tarvitsee mielestäni johtajaksi sitoutujan, joka on rohkea ja innostuva. Leena Pöntynen omaa huippujohtajan ominaisuuksia, joiden turvin hän on oikea henkilö viemään meitä kasvatusalan ammattilaisia uudelle tasolle. Ei vain jatkuvan kehittämisen turvin vaan oikeassa kohdassa jarruttaen.

hm.jpg

Hanna-Mari Kujala on kasvatusalan moniosaaja, joka on työskennellyt varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, alkuopetuksessa, päiväkodin johtajana, perusopetuksen- ja sivistystoimen suunnittelijana yli 20vuotta kunta-alalla ja ollut opiskeluajoista alkaen OAJ:n jäsen. Nyt  Hanna-Mari Kujala toimii yrittäjänä taiteen perusopetusta antavan musiikkikoulun rehtorina, Rytmirekkapedagogina sekä tapahtuma-alan ammattilaisena ja kiertää ristiin rastiin Suomea kouluissa, oppilaitoksissa, yksiköissä sekä tapahtumissa ilahduttamassa toimijoita, erilaiset oppijat keskiössä samalla kouluttaen ja innostaen henkilökuntaa. Kohtaamisen voima, musiikki vuorovaikutuksen välineenä. Leenan kanssa Hanna-Mari on joskus myös nähty hikoilemassa koripallokentällä.

torstai, 5. toukokuu 2022

Kun Leena ryhtyy toimeen, asioita alkaa tapahtua!

Kun kuulin Leenan päättäneen asettua ehdolle OAJ:n seuraavaksi puheenjohtajaksi, innostuin. Hienoa, että hän haluaisi suunnata monipuolisen kokemuksensa, osaamisensa ja energiansa opettajien asian hyväksi. Kun Leena ryhtyy toimeen, asioita alkaa tapahtua!

Ensimmäinen muistikuvani Leenasta on Opsia etsimässä -blogin kautta jo kauan ennen kuin tapasimme. Luin blogia säännöllisesti viimeisen perusopetuksen OPS-prosessin ollessa käynnissä ja opin sitä kautta paljon uudesta opetussuunnitelmasta. Eniten kuitenkin pidin Leenan innostuneesta ja positiivisesta lähestymistavasta opetussuunnitelmauudistukseen. Varsinaisesti tutustuimme keväällä 2018, kun pääsin tekemään Leenan kanssa yhteistyötä koulutusvientiprojektissa ja reissasimme välillä vähän jännittyneissäkin tunnelmissa Palestiinassa kouluttamassa opettajia ja rehtoreita. 

Miksi sitten juuri Leena olisi OAJ:lle erinomainen uusi puheenjohtaja? Laajan kokemuksen lisäksi Leenan ehdottomia vahvuuksia ovat huolellinen valmistautuminen, oman osaamisen jatkuva kehittäminen, verkostoituminen sekä keskustelutaidot ja kuunteleminen.

Kokemuksensa ansiosta, Leena osaa ajatella asioita koulutusjärjestelmän eri tasojen näkökulmasta, mutta muistaa kuitenkin ennen kaikkea sen, minkälaista on tehdä työtä koulussa, opettajana ja rehtorina.

Leenan kanssa voi olla varma, että kotiläksyt on tehty. Asiat hoidetaan laadukkaasti valmistautuen ja perehtyen, mikä mielestäni kertoo paitsi kovasta vaatimustasosta omaan tekemiseen, myös kunnioituksesta muita ihmisiä tai osapuolia kohtaan.

Leena on esimerkki elinikäisestä oppijasta ja siitä, miten itseään määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti kehittämällä osaamista kertyy ja sitä pääsee hyödyntämään mitä monipuolisimmissa rooleissa. Leena on myös mielestäni mestari siinä että ”sen lauluja laulat kenen leipää syöt”. Hän osaa vaihtaa näkökulmaa tarpeen mukaan, paneutuu kulloiseenkin tehtäväänsä ja antaa sen käyttöön osaamisensa ja energiansa.

Leenalla on myös taito kuunnella, rohkeutta laittaa itsensä likoon ja kärsivällisyyttä keskustella arvostavasti ja asiaan keskittyen, tilanteessa kuin tilanteessa. Näitä ominaisuuksia OAJ:n tuleva puheenjohtaja tulee varmasti tarvitsemaan!

279241323_568445087881375_60268846901979

Anna Helenius

Luokanopettaja, 

opetusalan kouluttaja ja koulutussuunnittelija

 

 

 

keskiviikko, 4. toukokuu 2022

Kiitollisuutta monesta ihmisestä, jotka ovat vaikuttaneet tapaani johtaa

Olen tänä keväänä saanut kuulla ihania tarinoita siitä, miten minut on nähty ammattilaisena ja johtajana erilaisissa tehtävissä. Tapaani tehdä työtäni ovat vaikuttaneet monet ihmiset. Siksi ajattelin tässä puheenjohtajakamppiksen lopputohinoissa kirjoittaa vielä ne lämpimät ajatukset erilaisista henkilöistä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, millainen johtaja minusta on tullut.

Työskennellessäni koulunkäyntiavustajana rehtorimme Elias Rissanen tapasi istua seuraani. Saatoin tehdä opehuoneessa vaikkapa materiaalia, kun Elias istui viereeni, tarttui värikyniin ja saksiin kanssani ja alkoi puhua koulustaan. Miten Leena näet meillä tämän? Miten tekisit tämän? Hän oli jatkuvasti kiinnostunut ymmärtämään työyhteisöään paremmin ja paremmin. Tämän halusin ottaa mukaani työuralleni. Sekä sen, että jokainen työntekijä, asemastaan riippumatta, on merkittävä koululle. Kuka tahansa saattaa jollekin lapselle olla se merkittävä aikuinen.

Kun valmistuin, siirryin Itä-Helsinkiin Kallahden peruskouluun. Rinnakkaisluokan opeksi sattui Christina Tolvanen, joka ehkä toisena koulupäivänäni tuli sanomaan, että Leena, olen odottanut kaltaistasi työparia vuosia. Nyt lähdetään tekemään yhdessä. Nuorena opettajana sain konkarin rinnalleni, joka opetti askeleet yhteisopettajuuteen. Hän opetti minulle, mitä on olla opettaja. Ja kantoi varmasti monen raskaan ajan yli. Samoin hän opetti minulle, mitä tarkoittaa, kun opetussuunnitelma ohjaa opettajan työtä. Siitä tuli rakas oppi koko opetusalan uralleni. Ja ehdottomasti kannatan mentorointia, olen pari vuotta toiminut Suomen Mentorien hallituksessakin, minulla on itselläni nytkin mentori ja mentoroin erästä opetusjohtamista opiskelevaa opettajaa.

Kun jäin eka kertaa äitiyslomalle, kouluni apulaisrehtori Jane Majanen tuli katsomaan minua ja vauvaa. Hän sanoi minulle, että kun he olivat syksyllä aloittaneet koulun ilman minua, hän huomasi, millainen merkitys minulla oli koulun toiminnassa ollut. Sinusta pitäisi tulla rehtori, hän sanoi. Tiedän, että menetän hyvän opettajan, mutta sinun paikkasi on rehtorina. Ja siitä se sitten lähti. Ensin opetushallinnon tutkinto, sitten JET, henkilöstöjohtamisen sivuaine ja lopulta tähän mennessä yhteensä seitsemän johtamisen tutkintoa. Mutta suurin oppi on kuitenkin ollut, että toivon, että jokainen esihenkilö ottaa vastuuta alaistensa urista. Että kertoo heille, miten näkee työntekijänsä, mihin uskoo, että henkilöllä olisi mahdollisuuksia. Se oli minulle tärkeä oppi mukaani.

Tullessani rehtoriksi minulle muodostui taas tärkeä mentorointisuhde. Kokenut rehtori Kari Töyrylä otti meidät, minut ja pari muuta nuorta rehtoria, huomaansa ja tapasimme porukalla kuukausittain. Kari oli aina valmis oppimaan lisää meiltä, mutta samaan aikaan ohjasi meitä lempeästi ja jämäkästi kohti rehtorin uria. Se oli tärkeää. Tärkeäksi muodostui myös yksi kollegasuhde siitä porukasta, rehtori Mirja Pere oli pitkään sparrauskumppani, jonka kanssa rehtorin työtä pohdittiin. Oppini tästä ehkä oli se tapa, jolla Kari asennoitui meidän ohjaamiseemme. Että mentori usein saa myös itse paljon mentoroinnista. Ja Kari taisi jatkaa mentorointiamme vielä sen jälkeenkin, kun itse ohjelma päättyi. Se kertoo kyllä hänestä ihmisenä. 

Yksittäisistä ihmisistä muodostuu yhteisö. Roihuvuoren ala-asteen henkilökunta muodostaa aivan erityisen yhteisön ja saan olla onnekas, kun olen saanut johtaa sitä palasen matkaa. Tämän yhteisön erityisen voiman tietää jokainen, joka on joskus saanut siellä hetken tehdä töitä. Tänä keväänä, kun tarvitsin apua puheenjohtajavaalissa, hyppäsivät muutamat Roihikan työntekijät remmiin. He tulivat vaalitilaisuuteen ja kertoivat valtuutetuille, millainen ihminen ja johtaja minä olen. Kymmenen vuotta sen jälkeen, kun lähdin siitä koulusta. Mutta se koulu opetti minulle valtavasti. Ja se joukko, muuttuneenakin, edelleen minulle valtavan rakas.

Tullessani opetuspäälliköksi valmisteltiin uutta opetussuunnitelmaa. Aloitin pitämään Opsia etsimässä -blogia, joka oli minulle tapa reflektoida sitä muutosta, joka ilmassa oli. Blogista tuli suosittu, verkostot kasvoivat huimasti, mutta tärkeimmäksi ehkä nousi se, että sain seurata Irmeli Halista OPS-työn johdossa. Silloin minusta tuntui, että Irmelillä oli maailman ihmeellisin työ. Että hän sai johtaa opetussuunnitelman laadintaa. Mutta reppuun tarttuivat myös ne Irmelin monet viisaat sanat ja ymmärrys siitä, miksi opetusta järjestetään. Ne ovat kulkeneet mukana kaikki nämä vuodet, kuten myös rakkaus opetussuunnitelmaan ja sen kanssa työskentelyyn. Ylöjärven vuosilta tärkeinä henkilöinä mieleen ovat jääneet myös kaupungin rehtorit sekä OPS-agentit, jotka opettivat minulle paljon siitä potentiaalista, joka opetushenkilöstöllä on. Siitä, miten osaava ja hyvinvoiva opetushenkilöstö toden totta on opetuksen laadun ylläpitäjä ja kehittämisen voimavara. Heitä vaivaan pohdinnoilla usein edelleenkin. Noilta ajoilta näihin päiviin tärkeänä ihmisenä on kulkenut myös silloinen Pirkkalan opetuspäällikkö Ville Raatikainen. Villen kanssa olimme alueen ainoat opetuspäälliköt ja siksi sparrasimme toisiamme jatkuvasti. Sellaista työparia kunnan tasolla todella kaipasi, sillä opetusjohdossa olet lopultakin aika yksin. Kollega löytyykin helpommin kuntarajan toiselta puolelta. Siksi myös erilaiset rehtori- ja sivistysjohtoverkostot ovat todella tärkeitä.

Siirtyessäni valtakunnan tasolle Kuntaliittoon elämä ja työ muuttui aika lailla. Tärkeää oli yhteinen perusopetuksen tavoitteiden sparrailu silloisen Vanhempainliiton toiminnanjohtajan Ulla Siimeksen ja OAJ:n Nina Lahtisen kanssa. Heidän kanssaan työskennellessä huomasi hyvin, miten taustajärjestö ja tavoitteet voivat olla erit, mutta silti voidaan löytää yhteisiä tärkeitä teemoja eteenpäin vietäväksi. Tätä haluaisin yhteiskunnassa edistää.

Samaan aikaan tutustui myös ehkä parhaaseen puheenjohtajaan, johon olen koskaan törmännyt. Olli-Pekka Heinonen tullessaan Opetushallituksen pääjohtajaksi toi aivan uudenlaisen käsityksen siitä, millainen on hyvä puheenjohtaja. Tapa, jolla hän johti puhetta kokouksissa, piti yllä siltoja asioiden välillä ja lopussa kokosi keskustelun yhteen, oli ilmiömäinen. Ihailen valtavasti hänen tapaansa tehdä työtä.

Teknologiateollisuudessa työskentelyni aikana olen saanut tutustua paremmin kahteen nyt jo emeritusprofessoriin, joiden ajattelulla ja tavalla puhua ajatuksistaan on ollut minuun suuri vaikutus. Professorit Jouni Välijärvi ja Erno Lehtinen. Sitä ymmärrystä koulusta ja oppimisesta kun voisi pullottaa!

Näiden ihmisten lisäksi uran varrella on tullut vastaan satoja merkityksellisiä ihmisiä. Ja satoja lienee vielä edessä, kun uraa on toinen mokoma vielä edessäkin. Mutta nämä ovat erityisiä ihmisiä, joilta olen vuosien varrella pakannut eväitä ammatilliseen eväsreppuun. Ja niistä eväistä olen tänä päivänä valtavan kiitollinen. Kiitos.